Luonnon antimet, Ravinto, Tiede ja tutkimus

Laadukasta kotimaista kalaa pakkasesta – tuore tutkimus haastaa vanhoja käsityksiä

Pakastaminen voi auttaa tasaamaan kotimaisen kalan saatavuutta ja sesonkivaihtelua. Tuoreessa Turun yliopiston tutkimuksessa on selvitetty, miten pakastaminen ja pakastesäilytys vaikuttavat kotimaisen ahvenen ja kuhan laatuun.

Laatukalaa pakkasesta –hankkeessa tutkitaan, miten laadukkaan pakastusprosessin ansiosta kotimaista kuhaa ja ahventa olisi kuluttajien saatavilla ympäri vuoden.

Kotimaisen luonnonkalan saatavuutta säätelevät vahvasti saalis- ja pyyntisesongit. Parhaan sesongin aikaan kalaa on hyvin saatavilla, mutta sesonkien välissä, esimerkiksi keskikesällä tai kelirikkoaikaan tuoreen kalan saatavuus voi olla hyvin rajallista.

Suomalaiset kuluttajat kuitenkin haluavat syödä kalaa ympäri vuoden, ja niin kalantuottajien kuin kaupankin intressissä on turvata tasainen ja ympärivuotinen saatavuus.

Yksi ratkaisu on pakastaminen, ja sen avulla voidaan tasata saatavuuden ja hinnanvaihtelun eroja, lisätä saatavuuden ennustettavuutta ja torjua hävikkiä. Osa kuluttajista kuitenkin suhtautuu pakastekalaan hieman epäillen.

– Kuluttajilla on toisinaan sellainen käsitys, että pakastettu kala olisi laadultaan heikompaa kuin tuore kala. Tuoreen tutkimuksemme perusteella pakastaminen ei kuitenkaan merkittävästi heikennä kalan laatua. Tosin tärkeää on, että kala on hyvälaatuista jo pakastettaessa ja että pakastus, säilytys ja sulatus tehdään oikein, väitöskirjatutkija Meeri Santikko Turun yliopistosta sanoo.

Laatua arvioidaan aistinvaraisesti ja kemiallisesti

Turun yliopisto on mukana parhaillaan meneillään olevassa Laatukalaa pakkasesta –hankkeessa, ja on sen myötä tutkinut kotimaisen kuhan ja ahvenen pakastamista.

Tutkimuksessa ahven- ja kuhafileitä on pakastettu ja säilytetty –20 asteessa eri pituisia aikoja. Laatua on arvioitu muun muassa aistinvaraisesti ja kemiallisilla mittauksilla. Aistinvaraisissa arvioissa muutokset olivat pääosin vähäisiä, ja ahvenessa niitä havaittiin erityisen vähän. Kuhassa suurimmat erot liittyivät rakenteeseen, mutta pidempi pakastusaika ei heikentänyt rakennetta enempää kuin lyhyempi pakastusaika. Kemiallisissa laatumittareissa suurimmat muutokset tapahtuivat pakastesäilytyksen ensimmäisten kahden kuukauden aikana, minkä jälkeen muutokset tasaantuivat.

Tärkeässä roolissa ovat uudet pakastusteknologiat, joiden myötä pakastettujen tuotteiden laatu on entistä parempi. Niiden haasteina ovat kuitenkin korkeat kustannukset ja teknologian laajentaminen teolliselle mittakaavalle.

Laadukas pakastaminen parantaa kotimaisen kalan ympärivuotista saatavuutta ja käyttöä

Tuore tutkimus hyödyttää kotimaisia kalatalousalan yrityksiä, sillä tutkimustietoa aiheesta on ollut tähän asti niukasti.

– Suomalaisista kalalajeista on tehty hyvin vähän vastaavaa tutkimusta. Maailmalla tutkimusta on tehty esimerkiksi Atlantin turskalla ja karpilla, mutta tuloksia ei voi suoraan soveltaa suomalaisiin lajeihin. Tässä tutkimuksessa saadaan uutta tietoa nimenomaan kotimaisesta ahvenesta ja kuhasta, Santikko kertoo.

Pro Kalan toiminnanjohtaja Malin Lönnroth iloitsee tutkimuksesta, ja näkee sen hyödyttävän sekä kuluttajia että alan yrityksiä.

– Kotimaisen kalan ympärivuotiseen saatavuuteen ja kulutuksen kasvattamiseen tarvitaan useita ratkaisuja. Laadukkaasti toteutettu pakastaminen on yksi niistä.

Laatukalaa pakkasesta ja PFAS haltuun -hankkeen koordinaattorina toimii Österbottens Fiskarförbund ja sen osatoteuttajia ovat Turun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pro Kala ry ja Aktion Österbotten.

Lisää artikkeleita aiheesta

Luonnon antimet

Omena kuuluu myös pääruokaan: kotimaisen omenan satokausi on huipussaan

Kotimaista omenaa syödään välipalana ja leivotaan piirakoiksi, mutta sen makeus ja raikas happamuus toimivat yhtä hyvin suolaisessa ruoassa. Omena sopii…

Luonnon antimet

Värit ja luonto murrerunoilija Heli Laaksosen iloliemen ainekset

Värit ovat aina kiehtoneet Rauman Lapissa asuvaa runoilija Heli Laaksosta, 53. Hänellä on tarkkoja muistikuvia siitä, miten värit jo lapsuudessa…

Luonnon antimet

Mobiililaitteille turvavyöt!

Europarlamentaarikko, demarien Maria Guzenina, 56, ottaa joka aamu sen verran itselleen aikaa, että saa viipyillä rauhassa aamukahvin äärellä. ’’Lisään isoon…