Ratkaisukeskeinen valmentaja ja Kuullas Oy:n perustaja Irina Krohn painottaa, että vaikka
teknologia on kehittynyt supervauhtia, niin ihmisen aivot toimivat edelleen samalla tavalla kuin ovat toimineet jo kymmeniä tuhansia vuosia.
’’Se tarkoittaa, että tekoälyn kehityksen ja ihmisen omaksumiskyvyn välinen kuilu kasvaa tällä hetkellä vauhdilla.”
Hänen mukaansa suomalaisessa työelämässä eletään samanaikaisesti kahta murrosta: teknologiamurrosta ja inhimillisen kuormituksen murrosta.
Liian usein tekniikka edellä
Krohnin mukaan yrityksissä ajatellaan muutosta usein liian teknisestä näkökulmasta.
”Työnkulku voidaan nykyisin ajaa sisään tekoälyavusteisesti sekunneissa ja prosessi toimii heti. Kone tekee sen mitä sille on määritelty. Mutta ihmisten uudistuminen ei noudata teknologista logiikkaa, vaan inhimillistä logiikkaa”, Krohn kuvaa.
Vanhoista toimintamalleista poisoppiminen vie aikaa, koska ihmisen toimintaa ohjaavat identiteetti, turvallisuuden tunne, motivaatio, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä.
”Prosessit skaalautuvat lähes rajatta, mutta ihmisten uudistuminen ei. Jokainen käsittelee muutosta omassa tahdissaan. Ero ei ole mikään uusi asia, mutta uutta on se, että ennen sekä teknologia että ihmiset liikkuivat hitaasti. Nyt toinen liikkuu sekunneissa ja toinen edelleen kuukausissa tai vuosissa.”
Krohnin mukaan juuri tässä kohtaa moneen tekoälyhankkeeseen hukkuu rahaa ja energiaa.
”Kun prosessin nopeudesta tulee koko muutoksen mittari, ihmiset jäävät helposti yksin muutoksen keskelle. Johto ihmettelee miksi tuottavuus ei kasva odotetusti ja henkilöstö yrittää samaan aikaan ymmärtää, mitä heidän työlleen, osaamiselleen ja tulevaisuudelleen on tapahtumassa.”
Tulevaisuususko on rapautunut
Krohn sanoo, että kyse ei ole vain yksittäisten organisaatioiden ongelmasta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
”Suomalaisten tulevaisuususko on rapautunut, ja se on inhimillinen ongelma. Keskustelemme paljon kilpailukyvystä, velkaantumisesta ja kasvun puutteesta, mutta harvemmin siitä, että olemme samalla menettäneet kollektiivisen uskon omiin mahdollisuuksiimme.”
Krohn näkee suomalaisessa työelämässä kasvavaa uupumusta, kyynisyyttä ja tunnetta siitä, ettei yksilö enää kykene vaikuttamaan omaan tilanteeseensa.
”Kun ihminen ei koe tulevansa kuulluksi tai pystyvänsä vaikuttamaan, hänen energiansa alkaa laskea. Se näkyy nopeasti motivaatiossa, yhteistyössä, oppimiskyvyssä ja lopulta myös tuloksessa.”
Ihmiset ratkaisevat onnistumisen
Krohn viittaa David Rockin kehittämään SCARF-malliin, jonka mukaan viisi psykologisen turvallisuuden perustekijää työelämässä ovat arvostuksen kokemus, ennustettavuus, vaikutusmahdollisuudet, yhteenkuuluvuus ja oikeudenmukaisuus.
”Tekoälymurroksessa juuri nuo tekijät joutuvat helposti paineeseen”, Krohn avaa.
Krohn uskoo, että suomalaisen työelämän tulevaisuus ratkaistaan siinä, miten organisaatiot onnistuvat yhdistämään teknologian ja ihmisyyden.
”Tulevaisuuden kilpailukyky ei synny vain siitä, kuinka nopeasti otamme tekoälyn käyttöön, vaan se syntyy siitä, miten ihmiset oppivat, tekevät päätöksiä yhdessä, palautuvat kuormituksesta ja kykenevät luomaan arvoa teknologian rinnalla.”
Kun ihminen ei koe tulevansa kuulluksi tai pystyvänsä vaikuttamaan, hänen energiansa alkaa laskea.
Krohnin mukaan yrityksissä pitäisi puhua nykyistä enemmän myös henkisestä suorituskyvystä.
”Henkinen suorituskyky tarkoittaa kykyä toimia tehokkaasti, tehdä hyviä päätöksiä ja pysyä läsnä erityisesti silloin, kun ympärillä muuttuu kaikki.”
