Mitokondriot ovat lähes kaikkien ihmiskehon solujen sisällä olevia pieniä soluelimiä, joiden tärkein tehtävä on tuottaa solujen tarvitsemaa energiaa. Niitä kutsutaankin usein solujen voimalaitoksiksi.
’’Mitokondrioiden merkitys ulottuu kuitenkin paljon energiantuotantoa laajemmalle. Ne osallistuvat muun muassa solujen aineenvaihdunnan säätelyyn, kalsiumtasapainoon, lämmöntuotantoon, hapetusstressin hallintaan, immuunivasteen säätelyyn sekä ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin’’, kertoo Suomen Terveysjärjestö STJ ry:n puheenjohtaja, geenitulkintakouluttaja Merja Lindström.
Hän korostaa, että mitokondriot ovat poikkeuksellisia soluelimiä, koska niillä on oma DNA eli mtDNA.
’’Ihminen perii mitokondrio-DNA:n äidiltään. Hedelmöityksen yhteydessä alkion mitokondriot ovat peräisin munasolusta, minkä vuoksi äidin mitokondriaalinen perimä siirtyy hänen lapsilleen. Mitokondrioiden toiminta ei silti riipu pelkästään mtDNA:sta, sillä suurin osa niiden tarvitsemista proteiineista määräytyy tuman DNA-geenien perusteella.’’
Runsaasti paljon energiaa tarvitsevissa kudoksissa
Mitokondrioiden keskeinen tehtävä on muuttaa ravinnosta saatavaa energiaa ATP:ksi eli adenosiinitrifosfaatiksi, joka on solujen välitön energianlähde. Mitokondrioita on erityisen runsaasti paljon energiaa tarvitsevissa kudoksissa.
’’Tällaisia ovat sydän, luustolihakset, aivot, maksa, munuaiset ja silmien verkkokalvo. Sydän on hyvä esimerkki mitokondrioiden merkityksestä. Sydänlihaksen täytyy supistua tauotta koko elämän ajan, joten sen energiantarve on erittäin suuri’’, kuvaa Lindström.
