Veren punasolut eli erytrosyytit syntyvät luuytimessä. Erityisesti litteiden luiden, kuten lantion, rintalastan, kylkiluiden ja selkärangan sisällä oleva luuydin tuottaa jatkuvasti uusia punasolujen verenkiertoon.
’’Erilaisiksi kehon soluiksi muuttumaan kykenevät kantasolut kehittyvät tiettyjen hormonien vaikutuksesta punasolujen esiasteiksi, jotka alkavat jakautua ja tuottaa hemoglobiiinia. Hemoglobiini on rautapitoinen proteiini, joka kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin’’, kertoo tuotekehitysjohtaja Ansa Viskari ravintolisiä valmistavasta Hankintatukusta.
Jonkin verran punasolut myös kuljettavat kudoksista pois hiilidioksidia keuhkojen kautta poistettavaksi, mutta punasolujen pääasiallinen tehtävä on hapen kuljetus niissä olevan hemoglobiinin avulla.
Punasoluissa ei ole lainkaan tumaa.
’’Tällöin hemoglobiini-molekyylille jää enemmän tilaa.’’
Viskari kertoo, että kooltaan punasolut ovat hyvin pieniä ja muodoltaan litteähköjä.
’’Näin elintärkeät, happea kuljettavat punasolut mahtuvat verenkierrossa myös pienen pieniin hiussuoniin.’’
Tärkeät ravintoaineet
Punasolujen muodostumiseen eli erytropoieesiin luuytimessä tarvitaan erityisesti rautaa, B12-vitamiinia ja foolihappoa sekä myös proteiinien sisältämiä aminohappoja ja kuparia raudan hyödyntämisen tueksi.
Rauta on hemoglobiinin välttämätön rakennusaine, joka mahdollistaa hapen sitomisen ja kuljetuksen punasoluissa. B12-vitamiini on tarpeen punasolujen kypsymiselle ja DNA:n synteesille luuytimessä. Sen puute johtaa punasolujen kasvun häiriintymiseen. Foolihappo (B9-vitamiini) toimii yhdessä B12-vitamiinin kanssa solujen jakautumisessa ja punasolujen normaalissa muodostumisessa.
’’B12-vitamiinia saa ainoastaan eläinkunnan tuotteista, joten kasvisravintoa nauttiville suositellaan B12-vitamiinin ottamista ravintolisänä’’, sanoo Viskari.
