Ravinto, Tiede ja tutkimus

Punasolujen muodostuminen on elimistön taidonnäyte

Minimaalisen kokoiset, lietteähköt punasolut mahtuvat myös pienen pieniin hiussuoniin.

Pinaatti ja nokkonen ovat hyvät raudan ja folaatin lähteet. Molempia tarvitaan punasolujen muodostumisessa. Tärkeitä ovat myös B12-vitamiini, kupari ja aminohapot.

Veren punasolut eli erytrosyytit syntyvät luuytimessä. Erityisesti litteiden luiden, kuten lantion, rintalastan, kylkiluiden ja selkärangan sisällä oleva luuydin tuottaa jatkuvasti uusia punasolujen verenkiertoon.
’’Erilaisiksi kehon soluiksi muuttumaan kykenevät kantasolut kehittyvät tiettyjen hormonien vaikutuksesta punasolujen esiasteiksi, jotka alkavat jakautua ja tuottaa hemoglobiiinia. Hemoglobiini on rautapitoinen proteiini, joka kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin’’, kertoo tuotekehitysjohtaja Ansa Viskari ravintolisiä valmistavasta Hankintatukusta.
Jonkin verran punasolut myös kuljettavat kudoksista pois hiilidioksidia keuhkojen kautta poistettavaksi, mutta punasolujen pääasiallinen tehtävä on hapen kuljetus niissä olevan hemoglobiinin avulla.
Punasoluissa ei ole lainkaan tumaa.
’’Tällöin hemoglobiini-molekyylille jää enemmän tilaa.’’
Viskari kertoo, että kooltaan punasolut ovat hyvin pieniä ja muodoltaan litteähköjä.
’’Näin elintärkeät, happea kuljettavat punasolut mahtuvat verenkierrossa myös pienen pieniin hiussuoniin.’’

Tärkeät ravintoaineet

Punasolujen muodostumiseen eli erytropoieesiin luuytimessä tarvitaan erityisesti rautaa, B12-vitamiinia ja foolihappoa sekä myös proteiinien sisältämiä aminohappoja ja kuparia raudan hyödyntämisen tueksi.
Rauta on hemoglobiinin välttämätön rakennusaine, joka mahdollistaa hapen sitomisen ja kuljetuksen punasoluissa. B12-vitamiini on tarpeen punasolujen kypsymiselle ja DNA:n synteesille luuytimessä. Sen puute johtaa punasolujen kasvun häiriintymiseen. Foolihappo (B9-vitamiini) toimii yhdessä B12-vitamiinin kanssa solujen jakautumisessa ja punasolujen normaalissa muodostumisessa.
’’B12-vitamiinia saa ainoastaan eläinkunnan tuotteista, joten kasvisravintoa nauttiville suositellaan B12-vitamiinin ottamista ravintolisänä’’, sanoo Viskari.

Foolihappo eli B9-vitamiini toimii yhdessä B12-vitamiinin kanssa solujen jakautumisessa ja punasolujen normaalissa muodostumisessa.


Parhaita B12-vitamiinin lähteitä ovat maksa ja munuaiset. Myös muu punainen liha sekä siipikarjan liha sisältää B12-vitamiinia. Sitä saa myös kalasta ja äyriäisistä sekä maitotuotteista ja kananmunista. Foolihappoa saa luonnosta folaattina ravinnosta sekä synteettisenä foolihappona ravintolisistä. Vihreissä lehtivihanneksissa, kuten pinaatissa, lehti-, parsa- ja ruusukaalissa sekä rucolassa on runsaasti folaattia. Niin ikään palkokasvit ovat hyviä folaatin lähteitä. Folaatti tuhoutuu herkästi kuumennettaessa, joten kasvikset kannattaa syödä mahdollisimman tuoreina ja raakoina.
Rautaa saa parhaiten eläinperäisistä ruoista, esimerkiksi maksasta, veriruoista ja punaisesta lihasta sekä myös kasviperäisistä lähteistä, kuten pinaatista, nokkosesta, täysjyväviljasta, palkokasveista ja siemenistä.

Hormonit säätelevät

Ansa Viskari toteaa, että punasolujen tuotannon säätely on erinomainen esimerkki siitä, miten hienosti elimistö on rakentunut varmistaakseen elintärkeät toimintansa.
’’Mikäli elimistössä on liian vähän happea, munuaisissa alkaa erittyä erytropoietiini-hormonia, joka kiihdyttää punasolujen tuotantoa.’’
Kilpirauhashormonit kiihdyttävät aineenvaihduntaa, ja tämä kuluttaa happea.
’’Aineenvaihduntaa kiihdyttävien kilpirauhashormonien erittyessä munuaiset lisäävät erytropoietiini eli EPO-hormonin erittymistä punasolujen tuotannon lisäämiseksi’’, Viskari kertoo.
Sukupuolihormoneista testosteroni tukee punasolujen muodostumista. Suuremman testosteronipitoisuuden vuoksi miehillä on yleensä korkeammat hemoglobiiniarvot kuin naisilla.
Elimistön tärkeimpänä rautatasapainon säätelijänä toimii maksan tuottama hepsidiini-hormoni, joka säätelee raudan imeytymistä ohutsuolesta ja raudan vapautumista elimistön rautavarastoista verenkiertoon.
Elimistössä oleva rauta voi pahentaa tulehdustiloja.
’’Kun elimistössä on riittävästi rautaa tai jos päällä on tulehdus, hepsidiinin tuotanto kasvaa. Tämä estää uuden raudan imeytymisen. Kun taas rautavarastot ovat tyhjät tai elimistö tarvitsee rautaa, hepsidiinin määrä laskee, jotta rauta imeytyisi suolistosta tehokkaasti’’, Viskari sanoo.

Kaikista soluista noin 70 prosenttia on punasoluja

Punasolujen eli hapen kuljetuksen elintärkeästä merkityksestä kertoo myös se, että verisoluista punasolujen osuus on noin 99 prosenttia.
’’Kaiken kaikkiaan elimistön soluista noin 70 prosenttia on punasoluja’’, sanoo Viskari.
Veri koostuu kahdesta pääosasta: noin 55 prosenttia siitä on kellertävää verinestettä eli plasmaa, loppu on verisoluja. Punasolujen ohella verisolut muodostuvat valkosoluista eli leukosyyteistä ja verihiutaleista eli trombosyyteistä. Valkosolut torjuvat viruksia, bakteereja ja muita taudinaiheuttajia. Verihiutaleet auttavat verta hyytymään. Aikuisella ihmisellä on verta keskimäärin viisi litraa.
’’Punasolut elävät noin neljä kuukautta. Kun syöjäsolut eli makrofagit tunnistavat ikääntynen punasolun, ne toimittavat punasolut pernaan ja maksaan hajotettavaksi’’, havainnollistaa Viskari.

Lisää artikkeleita aiheesta

Ravinto

Suolistovaivojen taustalla ravintoainepuutoksia

Yleistyneet suolisto-oireet ja niihin liittyvät ravintoainepuutokset haastavat monen ihmisen terveyttä.’’Ravintoainepuutokset voivat johtua ravinteiden imeytymättömyydestä tai puutteita aiheuttavasta ruokavaliosta. Taustalla voi…

Luontaisterapiat

Solujen voimalaitokset terveyden perusta

Mitokondriot ovat lähes kaikkien ihmiskehon solujen sisällä olevia pieniä soluelimiä, joiden tärkein tehtävä on tuottaa solujen tarvitsemaa energiaa. Niitä kutsutaankin…

Selviytymistarinat

Sappihapporipulin oireet ovat usein rajut

Vihtiläinen Anne Rohkee , 41, on kärsinyt sappohapporipulista kohta kymmenen vuotta. Hän kertoo sen oireiden olleen akuuttivaiheessa invalidisoivia.’’En halunnut lähteä…