Migreeniviikolla 7.–13.9. Suomen Migreeniyhdistys haluaa nostaa esiin viisi sitkeää
harhaluuloa, jotka edelleen näkyvät suomalaisessa työelämässä.
“Migreeni on tautitaakaltaan merkittävin 15–49-vuotiaiden naisten elämää ja työkykyä haittaava sairaus. Suomessa sitä sairastaa arviolta 850 000 ihmistä. Tutkimusten mukaan noin joka neljäs työikäinen sairastaa migreeniä”, muistuttaa Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.
Arvioiden mukaan jopa 70–75 prosenttia migreeniä sairastavista on työelämässä. Tutkimusten mukaan migreenin suurin vaikutus työelämässä syntyy presenteismistä, eli tilanteesta, jossa työntekijä on työssä, mutta ei täysin työkykyinen.
Yhdistys on Migreeniverkoston kanssa lanseerannut maksuttoman Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Sertifikaatti auttaa parantamaan työkykyä ja vähentämään migreenin taakkaa pienin muutoksin. Sen tuoma muutos auttaa todennäköisesti myös muita työntekijöitä.
Harhaluulo 1: Migreenille ei voi työpaikalla tehdä mitään
Todellisuudessa pienilläkin työympäristön muutoksilla voidaan helpottaa oireita
merkittävästi. Esimerkiksi valaistus, melu, hajusteet, palautuminen, tauotus ja työkuorman ennakointi voivat vaikuttaa migreeniä sairastavan työkykyyn paljon.
“Migreenin taakan vähentäminen ja työoloihin panostaminen on myös tuottavuus- ja
työkykykysymys”, Hietaranta muistuttaa.
Harhaluulo 2: Migreeni on vain päänsärkyä
Todellisuudessa migreeni on neurologinen sairaus, johon voi liittyä esimerkiksi pahoinvointia, valo- ja ääniherkkyyttä, näköhäiriöitä, uupumusta ja vaikeuksia keskittyä. Moni pystyy näyttämään ulospäin toimintakykyiseltä, vaikka työteho olisi romahtanut täysin.
Harhaluulo 3: Jos ihminen pystyy tulemaan töihin, migreeni ei ole vakava
Migreeni näkyy työelämässä usein presenteismina: työntekijä tulee töihin sairaana, vaikka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Tutkimusten mukaan suuri osa migreenin kustannuksista syntyy juuri tästä “hiljaisesta työkyvyn laskusta”.
“Migreeniä sairastavat ovat usein hyvin tunnollisia työntekijöitä. Siksi moni yrittää sinnitellä töissä liian pitkään”, Hietaranta toteaa.
Harhaluulo 4: Migreeni koskee vain yksilöä
Migreeni on kansanterveydellinen haaste. Se vaikuttaa koko työyhteisöön, esihenkilöihin ja organisaation tulokseen. Kun sairaudesta ei uskalleta puhua avoimesti, työyhteisössä syntyy helposti väärinymmärryksiä, kuormitusta ja häpeää. Migreeniyhdistyksen mukaan psykologinen turvallisuus on yksi tärkeimmistä työkykytekijöistä migreeniä sairastaville.
Harhaluulo 5: Migreeniystävällisyys on kallista ja vaivalloista
Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatti perustuu ajatukseen, että pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuri vaikutus. Sertifikaatti on organisaatioille maksuton, eikä työpaikan tarvitse täyttää valmiita raskaita kriteerejä. Tärkeintä on sitoutuminen konkreettisiin tekoihin.
Tämän vuoden Migreeniviikon teemana on työkyky. Suomen Migreeniyhdistys haluaa nostaa keskusteluun erityisesti sen, miten suuri vaikutus näkymättömillä sairauksilla on suomalaisen työelämän tuottavuuteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.
”Olemme rakentaneet työelämän, jossa iso osa työntekijöistä tsemppaa migreenin kanssa. Jotta saamme parannettua tuottavuuttamme, meidän on kehitettävä koko työelämän taitoja tunnistaa ja tukea työkykyä. Yhä useampi migreeniä sairastava voisi olla mukana työelämässä, jos työelämä olisi migreeniystävällisempää”, Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta vetoaa.
