Vaihdevuodet alkavat, kun munasarjojen hormonitoiminta hiipuu ja estrogeenin määrä elimistössä vähenee.
Muutos näkyy lähes kaikkialla kehossa. Rasvakudoksen määrä kasvaa, erityisesti keskivartalolla. Tulehdustilat lisääntyvät, unen laatu heikkenee ja riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen kasvaa. Liikunnan määrä voi vähentyä väsymyksen tai nivelkipujen vuoksi.
”Vaihdevuosissa on kyse perustavanlaatuisesta naisten terveyteen vaikuttavasta ilmiöstä. On hämmästyttävää, kuinka paljon keskeisiä kysymyksiä on edelleen ratkaisematta”, sanoo professori Eija Laakkonen Jyväskylän yliopistosta.
Hän aloitti liikunta- ja terveystutkimuksen professorina 1. marraskuuta.
Laakkosen tutkimusryhmä hakee vastausta suureen, vielä avoimeen kysymykseen: miksi vaihdevuosien vaikutukset ovat niin yksilöllisiä?
Miksi sama hormonaalinen muutos aiheuttaa toiselle merkittäviä terveydellisiä haittoja, toiselle ei juuri mitään?
Millaisesta hoidosta kukakin hyötyy
Tietoa tarvitaan, jotta naisten terveysriskeihin pystytään paremmin puuttumaan. On tunnistettava ajoissa, kuka hyötyy mistäkin hoidosta tai ehkäisevästä toimenpiteestä: hormonihoidosta, elämäntapojen muuttamisesta tai muista toimista.
Asialla on myös yhteiskunnallista merkitystä: työelämässä on yli puoli miljoonaa vaihdevuosi-ikäistä tai vuodet jo ohittanutta naista.
Tutkimusryhmä on virittänyt kansainvälisestikin uuden koeasetelman. Sen ansiosta tutkijat pääsevät selvittämään, mitkä oireista johtuvat hormonitoiminnan hiipumisesta, mitkä puolestaan ikääntymisestä.
