Mansikka on tänä vuonna kypsynyt tasaisesti. Sekä maantieteelliset erot että lajike-erot ovat säilyneet läpi kauden ja mitään pidempiä hellejaksoja ei olla koettu. Tästä syystä tuotanto marjatiloilla on mennyt suunnitelmien mukaan ja sato on kypsynyt tasaisesti sen sijaan että, oltaisiin nähty satopiikkejä, jolloin mansikkasato olisi kypsynyt samanaikaisesti koko maassa ja lajike-erot olisivat tasaantuneet.
Näin heinäkuun lopussa kypsyy myöhäiset mansikkalajikkeet, kuten mehevät ’Malwinat’ ja makeat ’Salsat’. Myös kesäkuussa istutetut satotaimet alkavat nyt tuottamaan satoa. Tunneleita unohtamatta.
Mansikkasato vaihtelee tiloittain. Vaikka toisilta tiloilta olisikin jo avomaan sato suurimmaksi osaksi kerätty, niin toisilla tiloilla marjatarjonta on vielä hyvä ja marjoja riittää sekä herkutteluun että säilöntään. Tilakohtaiset erot voivat johtua esim. tilan sijainnista, lajikevalikoimasta, viljelyteknisistä ratkaisuista tai ikävimmissä tapauksissa esim. rankkasateen aiheuttamista satovaurioista.
Tämän kesän vadelmat ovat kookkaita
Heinäkuussa kypsyvät myös muut puutarhamarjat kuin mansikat. Avomaan vadelmasato on tänä vuonna hyvä. Vadelmakasvustot selvisivät talvesta hyvin, ja vettä on riittänyt niin, että marjat ovat kookkaita ja meheviä.
Herukkasato kärsi osassa maata hieman talvivaurioita ja sadosta odotetaan keskinkertaista. Tertut jäivät tänä vuonna lyhyiksi, mutta kun vettä on tullut tarpeeksi, niin marjat ovat isot, mikä osaksi kompensoi pienempää marjamäärää.
Hunajamarjat ovat myös kypsiä, ja sato on normaalilla tasolla. Hunajamarja on suhteellisen uusi tulokas marjatiskiin, jota kannattaa ehdottomasti kokeilla. Hunajamarjoista valmistat vaikkapa herkullista hilloa, jonka maku muistuttaa ehkä hieman kuningatarhilloa.
Pensasmustikkasadosta odotetaan hyvää, mutta sen kypsymistä saadaan odottaa vielä viikko pari.
Sillä aikaa voi herkutella esimerkiksi karhunvadelmilla, joita viljellään lähinnä tunnelissa, koska ne vaativat pitkän kasvukauden, eivätkä meillä ehdi tuottamaan satoa avomaalla.
