Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat seurasivat 80 kuusivuotiaan lapsen kehitystä, oppimisvalmiuksia ja arjen haasteita. Lapsista 28 oli altistunut alkoholille sikiöaikana ja 52 toimi verrokkeina. Lähes 80 prosenttia altistuneista lapsista sai tutkimuksen yhteydessä FASD-diagnoosin. Yhdelläkään ei ollut diagnoosia aiemmin.
FASD tulee sanoista fetal alcohol spectrum disorders. Se kattaa sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat kehityshäiriöt. Niitä ovat esimerkiksi oppimisen ja muistin vaikeudet, ADHD-piirteet, muutokset kasvonpiirteissä ja kasvun häiriöt.
Oppiminen ja keskittyminen tuottavat vaikeuksia
Altistuneet lapset suoriutuivat verrokkeja heikommin tehtävissä, jotka mittasivat päättelyä, ongelmanratkaisua ja muistia. Vanhemmat ja päiväkodin opettajat raportoivat heillä myös enemmän ADHD-piirteitä, sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmia ja arjen haasteita.
Alkoholi kannattaa jättää pois jo raskautta suunniteltaessa.
Tutkijat korostavat ongelmien huomaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Diagnoosi avaa pääsyn tukeen, jota lapsi tarvitsee päiväkodissa, koulussa ja muussa arjessa.
– Mitä aikaisemmin lapsi saa diagnoosin, sitä paremmin voidaan tukea lapsen kehitystä ja toimintakykyä, tutkimusta johtanut Nina Kaminen-Ahola painottaa.
Tulokset ovat osa laajempaa tutkimusta, jossa etsitään alkoholialtistuksen aiheuttamia molekyylitason muutoksia, joita voidaan käyttää vaurioiden varhaisessa diagnosoinnissa
Alkuraskaus on alkion herkin vaihe
Tutkijat odottivat, että pitkäkestoinen altistus näkyisi lapsessa selvemmin kuin lyhyt. Tulos yllätti. Ennen kahdeksatta raskausviikkoa altistuneilla lapsilla oli yhtä paljon hermoston kehitykseen ja kasvonpiirteisiin liittyviä poikkeavuuksia kuin pidempään altistuneilla. Vain kasvuhäiriö jäi pois, jos altistus rajoittui alkuraskauteen.
Havainto on tärkeä, koska raskaus ei aina ole tiedossa raskauden ensimmäisillä viikoilla.
– Kaikki eivät vielä tiedä olevansa raskaana alkion kannalta herkimmässä vaiheessa, joten alkoholi kannattaa jättää pois jo raskautta suunniteltaessa, lapsia tutkinut lastenneurologi Mirjami Jolma muistuttaa.
