Kahvinjuonti on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiin. Kahvin mahdollisten terveysvaikutusten biologisia mekanismeja ei kuitenkaan tunneta vielä tarkasti.
Oulun yliopiston tutkimuksessa analysoitiin yli 2 200:n Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvan henkilön tietoja heidän ollessaan 46-vuotiaita. Tutkijat vertasivat osallistujien kahvinjuontia veressä kiertäviin aineenvaihduntatuotteisiin, sydän- ja verisuonitautien aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin sekä sukupuolihormoneihin.
Kahvia enemmän juovilla oli painoindeksistä riippumatta vähemmän kokonaisrasvaa ja sisäelinrasvaa sekä enemmän luustolihasmassaa.
Sekä miehillä että naisilla runsaampi kahvinjuonti korreloi pienempien haaraketjuisten aminohappojen pitoisuuksien kanssa veressä. Näiden aminohappojen pitkäaikaisesti kohonneet pitoisuudet on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Positiivinen vaikutus testosteronin määrään
Selvimmät erot miesten ja naisten välillä liittyivät hormoneihin. Enemmän kahvia juovilla miehillä oli suotuisampi glukoosi- ja insuliiniprofiili. Heillä oli myös enemmän kokonais- ja biologisesti käytettävissä olevaa testosteronia sekä enemmän sukupuolihormoneja sitovaa globuliinia eli SHBG:tä. Toisaalta vapaan testosteronin määrä ja vapaan androgeeni-indeksin arvo olivat hieman pienempiä.
Naisilla yhteydet hormoneihin olivat vähäisempiä. Suurempi kahvinjuonti oli yhteydessä suurempaan SHBG-pitoisuuteen ja pienempiin vapaan androgeenin pitoisuuksiin.
”Miljoonat ihmiset juovat kahvia päivittäin, mutta tiedämme edelleen yllättävän vähän siitä, miten kahvi liittyy aineenvaihduntaan ja hormoneihin”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest.
Verroestin mukaan tutkimuksessa kiinnostavaa oli erityisesti selkeä hormonaalinen profiili, joka säilyi, vaikka huomioon otettiin painoindeksi ja elintapatekijät. Lisäksi monet yhteydet olivat erilaisia miehillä ja naisilla.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että hormonaaliset mekanismit voivat osaltaan selittää kahvinjuonnin ja aineenvaihdunnan terveyden välistä yhteyttä.
Kahvikansalle tulokset erityisen kiinnostavia
Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että kahvinjuonti aiheuttaisi havaitut muutokset. Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, jossa tarkasteltiin eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.
Suomessa tulokset ovat kiinnostavia, sillä suomalaiset kuuluvat maailman innokkaimpiin kahvinjuojiin. Meillä kahvia kulutetaan keskimäärin noin 11,8 kiloa henkilöä kohden vuodessa.
