Oulun yliopiston FeelGood-tutkimukseen osallistui 200 iältään 18–65-vuotiasta henkilöä, joiden painoindeksi oli 30–40 kg/m². Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai käyttöönsä Onnikka-mobiilisovelluksen heti tutkimuksen alussa, kun taas toinen ryhmä aloitti sovelluksen käytön kuuden kuukauden odotusajan jälkeen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää syömiskäyttäytymisen osa-aluetta: tietoista syömisen rajoittamista, hallitsematonta syömistä, tunnesyömistä ja ahmimista. Syömiskäyttäytymistä ja painoa seurattiin lähtötilanteessa sekä kuuden, 12 ja 18 kuukauden kohdalla.
Kuuden kuukauden kohdalla syömisen tietoinen rajoittaminen oli lisääntynyt sovellusta käyttäneillä. Samalla hallitsematon syöminen, tunnesyöminen ja ahmiminen olivat vähentyneet. Kuuden kuukauden odotusajan ryhmässä vastaavia muutoksia ei havaittu ennen sovelluksen käyttöönottoa.
Kun toinen ryhmä aloitti sovelluksen käytön, siinä havaittiin samanlaisia muutoksia syömiskäyttäytymisessä kuin ensimmäisellä ryhmällä. Myönteiset muutokset säilyivät molemmissa ryhmissä seurannan loppuun eli 18 kuukauteen saakka.
Tutkijat havaitsivat myös yhteyden syömiskäyttäytymisen muutosten ja painonlaskun välillä. Mitä enemmän tietoinen syömisen rajoittaminen lisääntyi ja hallitsematon syöminen sekä ahminta vähenivät kuuden kuukauden aikana, sitä suurempi oli painonlasku. Myös tunnesyömisen väheneminen oli ensimmäisessä ryhmässä yhteydessä painonlaskuun.
Onnikka-sovellus on itsenäiseen käyttöön tarkoitettu mobiilipohjainen menetelmä, joka perustuu suostuttelevaan suunnitteluun, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Sovelluksessa on esimerkiksi tietosisältöjä, tehtäviä ja itsearviointia sekä painon, syömisen, liikunnan ja motivaation omaseurantaan tarkoitettuja työkaluja. Tutkimukseen osallistuneille ei tarjottu kasvokkaista elintapaohjausta sovelluksen lisäksi.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että itsenäisesti käytettävä mobiilisovellus voi olla yksi keino tukea syömiskäyttäytymisen muutosta osana lihavuuden hoitoa. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että menetelmä toimisi samalla tavalla kaikilla.
”Lihavuuden taustalla on yksilöllisiä tekijöitä ja eri ihmiset voivat hyötyä erilaisista hoitomenetelmistä”, väitöskirjatutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Silja Rantaiso sanoo.
Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa International Journal of Obesity -tiedelehdessä 31. heinäkuuta 2026.
