Lapsen hampaiden harjaustottumukset rakentuvat osana perheen arkea. Väitöstutkimuksessaan EHL Hanna Suokko tarkasteli, miten perheympäristö vaikuttaa pienten lasten hampaiden harjaukseen ja miten harjaustottumukset muuttuvat lapsen varhaisvuosina. Tutkimus perustuu Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohortin aineistoon.
Tutkimuksessa huomioitiin useita perheympäristöön, kuten vanhempien taustaan ja perheen hyvinvointiin, liittyviä tekijöitä. Näistä vanhempien omat harjaustottumukset nousivat keskeisimmäksi lapsen harjaustottumuksiin liittyväksi tekijäksi.
– Lapset omaksuvat suunhoitotottumuksia ennen kaikkea vanhempien esimerkin ja perheen arjen käytäntöjen kautta. Hampaiden harjaus ei ole pelkästään yksittäinen terveysteko, vaan osa perheen laajempaa terveyskäyttäytymistä ja arjen toimintamalleja, Suokko kertoo.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on usein keskitytty pääasiassa äiteihin, mutta Suokko tarkasteli tutkimuksessaan sekä äitien että isien roolia lasten hampaidenharjauskäytäntöjen kehittymisessä. Tulokset osoittavat, että molemmilla vanhemmilla on tärkeä rooli, vaikka yhteydet poikkesivat jonkin verran äitien ja isien välillä.
Tutkimus korostaa varhaisten elinvuosien merkitystä terveystottumusten muodostumisessa
– Lapsuudessa omaksutut suunhoitotavat säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Erityisesti hyvät harjaustottumukset näyttivät olevan pysyviä, kun taas puutteellisessa harjauksessa esiintyi enemmän vaihtelua, Suokko kertoo.
Kaksivuotiaana useimmilla lapsilla oli jo vakiintunut hampaidenharjausrutiini, ja vain noin kolmasosa muutti harjaustiheyttään yhden ja neljän vuoden iän välillä.
Lapsuudessa omaksutut suunhoitotavat säilyvät usein aikuisuuteen saakka.
Vanhempien hampaidenharjauskäytännöt olivat vahvemmin yhteydessä lapsen harjaustiheyteen kuin mikään muu tutkittu tekijä. Esimerkiksi silloin, kun kumpikaan vanhemmista ei harjannut omia hampaitaan kahdesti päivässä, lapsilla oli noin yhdeksän kertaa suurempi todennäköisyys, että heidän hampaitaan harjattiin alle kahdesti päivässä yhden vuoden iässä.
Lisäksi huono hampaidenharjaus yhden vuoden iässä oli vahvin ennustaja huonolle hampaidenharjaukselle kahden vuoden iässä, mikä viittaa siihen, että varhaisessa iässä vakiintuneet hampaidenharjausrutiinit yleensä säilyvät.
Suun terveys on tiiviisti yhteydessä muuhun terveyteen.
Tutkimus osoittaa myös, ettei lasten suunterveyttä voida tarkastella irrallaan perheen muusta hyvinvoinnista. Perheiden käytettävissä olevat resurssit, kuten aika, tieto, jaksaminen, taloudellinen tilanne ja sosiaalinen tuki, vaihtelevat. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka helposti terveellisiä arjen rutiineja voidaan ylläpitää. Näin myös lasten suunterveyden erot kietoutuvat osaksi laajempia hyvinvointi- ja terveyseroja.
Suun terveys on myös tiiviisti yhteydessä muuhun terveyteen. Karies on lasten yleisin suusairaus, ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Hoitamaton karies voi aiheuttaa kipua, syömisvaikeuksia ja heikentää elämänlaatua. Vakavimmillaan seuraukset voivat johtaa nukutushammashoitoon ja näkyä esimerkiksi koulupoissaoloina.
Tulokset korostavat tarvetta tukea perheitä jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Suunterveyttä edistäviä toimia olisi hyvä aloittaa jo raskausaikana esimerkiksi neuvolapalveluissa ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa perheiden tukemiseksi.
