Maaliskuussa 2022 reisjärveläinen Mika Vuorenmaa oli lähdössä navettatöihin, kun valtava päänsärky iski täysin yllättäen.
– Lähdin hakemaan vaatteita pesuhuoneesta, kun kaikki alkoi. Valtava päänsärky, sellainen, jota en ollut koskaan ennen kokenut, iski kesken matkan.
Mika lyyhistyi eteisen lattialle. Jokainen nousuyritys sai silmät sumentumaan, ja hän häilyi tajuttomuuden rajoilla. Lopulta hän huomasi kännykän kädessään ja onnistui soittamaan hätänumeroon. Sairaalassa paljastui massiivinen pikkuaivoinfarkti. Mika oli tuolloin 52-vuotias. Mika pääsi ajoissa liuotushoitoon, joka pelasti hänen henkensä. Edessä oli silti pitkä kuntoutuminen ja kokonaan uudenlaisen elämän opettelu.
Sukupolvien elämäntyöstä oli luovuttava
Aivoinfarktin seurauksena Mikan vasen puoli halvaantui. Hän joutui opettelemaan uudelleen kävelemään, aluksi rollaattoriin tukeutuen. Erityisesti ensimmäinen kävelyharjoitus portaissa on jäänyt mieleen.
– Se oli oikeasti pelottavaa, mutta selvisin siitä. Tunsin ylittäneeni itseni.
Sukupolvien ajan omistuksessamme ollut tila oli lopetettava, eikä lopetuspäätös ollut kiinni omasta tahdostani.
Kuntoutuminen eteni vähitellen, mutta entiseen elämään ei ollut paluuta. Mika joutui luopumaan 20 vuotta harjoittamastaan koneurakoinnista. Vuoden 2024 alussa päättyi myös sukupolvien ajan jatkunut maatilan toiminta, joka oli ollut Mikan vastuulla kuluneet 30 vuotta.
– Se oli ehkä kaikista vaikeinta. Sukupolvien ajan omistuksessamme ollut tila oli lopetettava, eikä lopetuspäätös ollut kiinni omasta tahdostani.
Nykyisin ulkopuolinen ei välttämättä huomaa Mikan ikinä sairastuneenkaan vakavasti. Vasen puoli on kuitenkin edelleen lievästi halvaantunut, tasapaino horjuu väsyessä ja toinen korva on lähes kuuro.
Liikunta ja vertaistuki keskiöön
Vähitellen Mika löysi uusia voimavaroja luonnosta, liikunnasta ja vertaisistaan. Kävelysählystä tuli tärkeä osa arkea, ja perheen Toivo-koira huolehtii päivittäisistä ulkoiluista. Erityisen merkitykselliseksi on muodostunut vapaaehtoistyö Jokilaaksojen aivoyhdistyksen puheenjohtajana.
– Vertaistuellisessa vapaaehtoistoimessa tunnen olevani juuri oikeassa paikassa – siellä, missä minua tarvitaan ja mistä itse saan voimaa.
Kävelysählystä tuli tärkeä osa arkea, ja perheen Toivo-koira huolehtii päivittäisistä ulkoiluista.
Mika ei vähättele sairastumisen aiheuttamia menetyksiä, mutta on oppinut hyväksymään muuttuneen elämäntilanteensa.
– En voi sitä muuksi muuttaa, mutta voin hyväksyä sen ja elää hieman toisenlaista, mutta yhtä täysipainoista elämää kuin ennen sairastumistani.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista
Maailman AVH-päivää vietetään 29. lokakuuta. Teemapäivänä kiinnitetään huomiota aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Aivoverenkiertohäiriö eli AVH on yleisnimitys aivojen verenkierron äkilliselle häiriölle. Se syntyy, kun aivoihin kulkeva verenvirtaus estyy tai aivoverisuoni repeää.
Suomessa aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain noin 25 000 ihmistä. Yleisin aivoverenkiertohäiriö on aivoinfarkti – eli kansanomaisesti aivoveritulppa – johon sairastuu noin 18 000 suomalaista vuodessa. Aivoverenvuodon saa noin 1 800 ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen noin 5 000 ihmistä vuosittain.
Vaikka suurin osa sairastuneista on yli 65-vuotiaita, noin neljännes on työikäisiä. Alle 50-vuotiaistakin noin 600 sairastuu vuosittain aivoinfarktiin.
Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne. Oireita voivat olla esimerkiksi äkillinen toispuoleinen raajojen heikkous, suupielen roikkuminen, puhevaikeudet, näköhäiriöt tai äkillinen tasapainohäiriö. Myös poikkeuksellisen voimakas, äkillinen päänsärky voi olla vakavan aivoverenkiertohäiriön merkki.
Jos epäilet aivoverenkiertohäiriötä, soita välittömästi hätänumeroon 112. Myös nopeasti ohimenevät oireet vaativat aina kiireellistä arviota.
