Page 22 - Luontaisterveys 10/2021
P. 22
,,
Mikrobipalasen lisäksi rokottaa voidaan Kattavasti testattujen lekyylit ovat jääneet lääketeollisuudessa
myös kokonaisella, tehottomaksi muute- kehittämättä.
tulla bakteerilla tai viruksella. Juuri sat- lääkkeiden puuttuminen Valmu painottaa, että kattavasti testat-
tumalta kuollut bakteeri johti rokotusin- ei tarkoita, etteikö ihmisen tujen lääkkeiden puuttuminen ei tarkoita,
novaation kehittymiseen kolmisen sataa vastustuskykyyn vaikuttavia etteikö ihmisen vastustuskykyyn vaikut-
vuotta sitten. ,, tavia aineita olisi olemassa. Niihin suhtau-
Kun tavoitellaan yhtä varianttia laajem- aineita olisi olemassa. tuminen on kuitenkin jäänyt lääketieteen
paa immuniteettia, niin olisiko tehostero- edessä kumartavan yhteiskuntamme sil-
kotukset syytä antaakin kokonaisilla bak- missä huuhaan tasolle.
teereilla tai viruksilla?
– On luonnollista, että vaste on haa- Aronian tehot
voittuvampi, mikäli muisti perustuu vain – Lyhyet paastot ovat hyviä. Lyhytkes-
yhteen molekyyliin, eikä koko viruksen toinen ”stressi”, jonka voi aikaansaada Biotieteiden puolelta maailmalta tulee jat-
tai bakteeriin kaikkiin pintamolekyylei- esimerkiksi kylmällä suihkulla tai pulah- kuvasti uusia tutkimustuloksia ruoka-ai-
hin, Valmu sanoo. tamisella avantoon, haastaa puolustusvas- neiden vaikuttavuudesta immuunipuolus-
– Paras ”rokotus” aina onkin taudin tettamme. Pitkä stressi, josta työikäinen tukseen.
sairastaminen. Lähes samaan päästään ko- väestömme nykyisin kärsii, on sen sijaan Suomessa kansa ei ole kuullutkaan esi-
konaisella, kuolleella bakteerilla rokotta- pahasta. merkiksi sirtuiini kuudesta (SIRT6:), jota
malla. Se, että nykyään rokotetaan vain – Kestoliikunta, kuten kävely, pyöräily mustamarja-aronia tukee vahvasti.
tietyllä molekyylillä, johtuu teknologias- ja hiihto, tekevät hyvää, mutta itsensä hi- Ravitsemusterapeutti Juhana Harju ker-
ta, siltä vaaditusta nopeudesta ja rokotuk- moliikunnalla kuormittaminen on pahasta. toi Twitterissä, että sitä analysoidaan vain
sen laatuvaatimuksista. Kai ruokavalion aronia, mustikka, puo- tutkimusten yhteydessä.
Kokonaista koronavirusta ei ole missään lukka, mustaviinimarja, D-vitamiini, ome- – Mielenkiintoista on, että SIRT6 voi
tähän asti käytetyssä rokotteessa. ga3, valkosipuli (pikana yöllä sukissa)... kohota, kun syö tummia marjoja, esimer-
ovat myös hyviä jatkuvan immuniteetin kiksi mustikkaa tai marja-aroniaa ja per-
Jatkuvavaikutteiset vahvistuskeinot rakentajia? siljaa. Ne sisältävät syanidiinia ja apigenii-
– Kaikki nuo ovat hyviä ihmisen vas- nia, jotka kohottavat SIRT6:tta.
Elimistömme pitkän jänteen elintaso- ja tustuskyvylle, Valmu vastaa. Valmu selittää, että sirtuiinit ovat yksi
-tapamuutokset vaikuttavat hankittuun eli – Ihmisen puolustusjärjestelmän syste- ryhmä proteiineja, jotka ihmissolujen si-
jatkuvaan immuniteettiin. maattisesta paranemisesta olisi kuitenkin sällä vastaavat puolustusvasteemme me-
– Hyvä uni on tärkeä, sillä tietyssä unen vaikeaa tai jopa mahdotonta tehdä kliinis- kanismeista. Se on moniin muihin proteii-
vaiheessa aktivoituvat soluvälitteiset puo- tä koetta, ainakaan nykyisillä mittareilla. neihin ja niiden mekanismeihin vaikuttava
lustusvasteemme, Valmu selittää. Siksi immuunijärjestelmää tehostavat mo- molekyyli, joten sen vaikutus lienee monia
Biolääketieteen kansanomaistaja
• Leena Valmu, 55, selkeytti ajatuksiaan kirjoittamalla jo lapsena, ja
missiona on koukuttaa lapsia ja nuoria lukemaan. Hän on Suomen
tietokirjailijoiden jäsen.
• Sujautan myös biologisia tieteitä lasten– ja nuortenkirjoihini, hän
kuvaa.
• Ensimmäinen romaani Veera tiellä, ilmestyi WSOY:ltä 2010.
Kolmessa nuorten dekkarissa hän on edennyt ikävuosi kerrallaan,
ja tuorein Ystävä – katoaminen yhdeksännellä luokalla ilmestyi
Karistolta 2020.
• Miehensä Lasse Rantasen kuvittamissa Elinkaikkeus-kirjoissa hän
kertoo tarinoita ihmisen sisältä aina yhden solun näkökulmasta.
Sarjasta on parhaillaan tekeillä neljäs osa.
• Koulutus: Filoso!an maisteri Helsingin yliopistosta pääaineena
biotieteet 1992, !loso!an tohtori 1999, väitöskirja immunologian
alalta valkosolujen adheesiomekanismeista.
• Työura: Biotieteen dosentti 2006, työssä Meilahden
lääketieteellisellä kampuksella tutkimassa syövän biomarkkereita.
• 2006-2012 Veripalvelun tuotekehityksen johtotehtävissä.
• 2013-2021 kansainvälisen terveysteknologiahankkeen
johtotehtävissä amerikkalaisessa yrityksessä nimeltä "ermo
Fisher Scienti!c.
• Asuinpaikka: Hämeenlinnassa syntynyt Valmu asuu Helsingissä ja
Lapissa miehensä kanssa, sillä kaksi tytärtä on lähtenyt omilleen.
• Harrastukset: Kirjoittamisen lisäksi nollaa aivojaan tekemällä
palapelejä, virkkaamalla, liikkumalla luonnossa, käymällä
teatterissa ja pulahtamassa avannossa.
Leena Valmu päätyi lasten– ja nuortenkirjailijaksi
sairastuttuaan harvinaiseen aivosairauteen. Tyttären
vaikeus käsitellä asiaa johti esikoisromaaniin, joka
kertoo lohdullisen tarinan tytöstä, jonka äiti kuolee.
22 Luontaisterveys