Vatsaoireet olivat vaivanneet Sari Helena Nyrhistä, 59, lapsesta saakka. Hän kuitenkin söi kaikkea ja eli oireiden kanssa.
– Jälkikäteen ajatellen ne olisi saatettu diagnosoida ärtyvän suolen oireyhtymäksi.
Noin 30-vuotiaana keskellä kiireisintä lapsiperhearkea ja diplomi-insinöörin töitä Nyrhinen sairastui vakavammin.
– Kehooni tuli voimakas tulehdusreaktio ja umpisuoleni leikattiin. Sain vasta 20 vuotta myöhemmin tietää, että se leikattiin turhaan. Menin leikkauksen jälkeen todella huonoon kuntoon. Olin väsynyt ja heiveröinen.
Kehon valtasi yleinen tulehdustila, jonka vuoksi Nyrhinen joutui sairaalaankin. Tulehdukseen määrättiin pitkät kuurit laajakirjoisia antibiootteja. Ne heikensivät tilannetta entisestään.
– Painoin vain 45 kiloa, kun yleensä painan 65 kiloa, 165-senttinen Nyrhinen muistelee.
Ruokavaliohoito tehosi
Nyrhisen pelastukseksi voisi kuvailla sattumalta kuultua radio-ohjelmaa, jossa keskusteltiin keliakiasta. Elettiin vuotta 2000. Hän päätti kokeilla gluteenitonta ruokavaliota, ja vähitellen keho alkoi rauhoittua.
– Silloin ei vielä ollut paljonkaan gluteenittomia tuotteita saatavilla, joten piti tutkia ja ottaa selvää asioista.
Nyrhinen hakeutui myös luontaispuolen lääkäreille ja testeissä havaittiin ameeboja. Keliakia sen sijaan ei ole ikinä jäänyt testeissä kiinni.
– Lisäksi häädin luontaisin keinoin helikobakteerin. Tutkin, miten sitä voi häätää ja toteutin ne kaikki keinot. Käytin aloe veraa, Molkosania ja hunajassa paahdettuja saksanpähkinöitä.
Nyrhinen antoi itselleen kaksi kuukautta aikaa hoitaa itseään ja päätti hakeutua sen jälkeen tähystykseen. Hän nauraa, että hakeutui huipputason lääkärillä, joka ihmetteli, onko suolistossa todella ollut ongelmaa.
– Lääkäri sanoi, ettei tiedä, milloin olisi nähnyt yhtä siistiä suolistoa.