Kipuihmisten hoitamiseen erikoistuneen Emilia Vasko-Kujalan mielestä on tärkeää, että kipupotilas tulee kohdatuksi omassa kokemuksessaan, koska jokainen kokee kivun yksilöllisesti. Kivun
hoitoon löytyy monia mahdollisuuksia, kun kipua lähestyy eri näkökulmista, ja sen ympärille avautuu tilaa.
– Kun kipukokemukseen saa tukea, voi vaikeakin kipu muuttua ihmisessä yhteydeksi ja myötätunnoksi. Hoitamaton kipu taas saattaa eristää toisista ihmisistä ja elämästä, Emilia sanoo. Hän on koulutettu henkinen ohjaaja, joita Suomessa on jokseenkin vähän, joogaopettaja ja -kouluttaja, meditaatio-ohjaaja ja suggestioterapeutti sekä Kehto Koulun rehtori ja perustaja.
– Minun luokseni tuleva kipuihminen haluaa lääkehoitojen ja länsimaisen lääketieteen hoitotapojen rinnalle muita keinoja hoitaa kipua ja kohdata se. Kivun hoidossa lähdenkin aina liikkeelle siitä, mitä kipu tarkoittaa ihmiselle itselleen.
Emilian valmius kivun kohtaamiseen on tullut tekemisen kautta, mutta hänen koulutustaustansa tukee vahvasti tekemistä.
– Koen, ettei kipu ole yksiselitteinen, eikä pelkästään fyysinen asia. Ihmisillä voi olla fyysistä kipua, mutta myös kipua mielessä ja ajatuksissa, emotionaalista kipua, kokonaisvaltaista psyykkistä kipua ja henkistä kipua.
– Minulla on iso määrä koulutusta taustalla ja olen valmis olemaan toisen ihmisen rinnalla tämän kärsimyksessä. Muista kivunhoidon ammattilaisista eroan siinä, että pyrin käsittelemään kaikkia kipumuotoja ja hoitamaan ja tukemaan niistä kärsiviä eri tilanteissa.
Emilian antama kipuhoito on henkilökohtaista ja tehdään kahdestaan ohjaajan kanssa. Hän uskoo myös vertaistuen voimaan ja kipuryhmiin, vaikkei hän niitä itse järjestä.
Armollisesti, ei vihassa
Emilian mielestä kipupotilaita hoidetaan Suomessa suhteellisen hyvin moniammatillisissa tiimeissä. Ongelmaksi terveydenhuollossa saattaa kuitenkin muodostua se, ettei kipuun liittyville kohtaamisille ole tarpeeksi aikaa tai hoitokeinot loppuvat kesken, kun ei tunneta esimerkiksi riittävästi henkisten ulottuvuuksien tarjoamia mahdollisuuksia.
Uusimpien tutkimusten mukaan hengitys, liike ja mielenhallinta ovat turvallisia keinoja perinteisen kivunhallinnan lisähoitoina. Näiden menetelmien tuoma apu saattaa välittyä eri kehollisia järjestelmiä
pitkin kuin lääkehoito ja näin saadaan kokonaisvaltaisempaa apua kivun hoitoon.
– Minulla on erityisosaamista meditaatioon tai hengitykseen perustuvista tekniikoista. Tekemäni työ ei poista kipua, mutta se auttaa luomaan kipuun uutta suhdetta, Emilia sanoo.
– Tärkeää on lähestyä kipua tavalla, joka ei lisää ihmisen kehosta nousevaa vihaa kipua kohtaan. Vaikka kipu aiheuttaa ihmiselle kärsimystä ja epämukavuutta, kivusta ei siitä huolimatta pidä tehdä vihollista,
joka on elämän keskiössä, vaan löytää ja opetella tapoja elää kivun kanssa armollisesti.
– Hengityksellä on valtava merkitys lääkkeettömässä kivunhoidossa. Lisäksi liike voi olla itsehoitavaa ja kipua poistavaa. Emilia harjoitteleekin asiakkaan kanssa erilaisia hengitystekniikoita ja tapoja hengittää sekä sellaisia liikkeitä ja liikkumistapoja, jotka tuovat tilaa kivun ympärille.