Kiusaus ostaa eineksiä ruokaraaka-aineiden sijaan on ymmärrettävästi suuri, sillä niiden käyttö säästää aikaa ja monesti rahaakin. Säästämmekö väärässä paikassa?
– Täysin väärässä paikassa, vastaa turkulainen terveyskolumnisti Jani Tuominen.
Hänen tietojensa mukaan Suomessa syödään viidenneksi eniten Euroopassa ultraprosessoitua eli teollisesti valmistettua ruokaa.
– Keskimäärin 40-50 prosenttia kaloreista tulee ultraprosessoiduista ruoista.
Ultraprosessoitu ruoka sisältää hänen mukaansa muun muassa erilaisia jauhoja, emulgointiaineita, pintäkäsittelyaineita, sakeuttamisaineita, aromiaineita, sokeriin verrattavia ainesosia, pilkottuja kasviproteiineja sekä prosessoituja, herkästi hapettuvia siemenöljyjä.
– Valmistuksessa käytetään paljon sokeria tai makeutusaineita, mutta ravintoaineita eineksissä ei juuri ole. Valmistustavan vuoksi ruoka sisältää runsaasti yhdisteitä, joita pidetään eri tutkimuksissa tulehdusta ja syöpää aiheuttavina, lisää Tuominen.
Ultraprosessoidun ruoan terveyshaittoja on myös tutkittu. Tuominen nostaa esille pari tutkimusesimerkkiä.
– Pariisin yliopiston tutkijat analysoivat 44 000 henkilön terveysdataa seitsemän vuoden ajalta. Sen mukaan 10 prosentin lisäys ultraprosessoidun ruuan syömisessä kasvatti keskimäärin 14 prosentilla ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Lääketieteellisessä aikakauslehdessä, The British Medical Journalissa (BMJ) julkaistiin tutkimus, jossa seurattiin 120 000 henkilön terveysdataa kymmenen vuoden ajan.
– Tutkimuksen perusteella prosessoituja ruokia päivittäin syövät sairastuivat tulehdukselliseen suolistosairauteen noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä harvemmin, Tuominen referoi tutkimusta.
Ultraprosessoidut ruoat varjostavat hänen mukaansa terveyttä laajamittaisesti muutoinkin.
– Yleisesti ottaen prosessoituja ruokia syövillä ihmisillä on muita enemmän haasteita mielenterveyden, kroonisten elintapasairausten sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien muodossa. Ruokaan lisätyt aineet voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, kuten astmaa, ihottumaa ja muita allergisia oireita. Sokerin ja sitä muistuttavien aineiden tiedetään lisäävän tarkkaavaisuushäiriöitä. Lisäaineet, jauhot sekä sokeri tekevät hallaa suoliston mikrobistolle, mikä puolestaan saattaa johtaa pidemmän päälle kroonisiin sairauksiin, listaa Jani Tuominen ja viittaa muun muassa Cambridgen yliopiston tekemään tutkimukseen How and why ultra- processed foods harm human health.
Teollisuuden ehdoilla
Tuominen muistuttaa, että ultraprosesoitu ruoka on teollisuuden valmistamaa.
– Tällöin raaka-aineiden laadussa ja hinnassa säästetään. Lisäaineita käytetään vaikuttamaan säilyvyyteen, makuun väriin ja rakenteeseen.
– Luonnolliset rasvat on korvattu herkästi hapettuvilla kasvirasvoilla. Liiallinen omega-6-rasva on hiljattain yhdistetty suolistosyöpien riskiin. Maitotuotteista pyritään tekemään rasvattomia, mutta rasvattomuus näyttää lihottavan enemmän kuin rasvaiset maitotuotteet.
Jauhoja käytetään paljon. Ne toimivat aineenvaihdunnassa sokerin tavoin.
Tuomisen on sitä mieltä, että teollisuuden asiantuntijat eivät halua myöntää ultraprosessoidun ruoan haitallisuutta. Hän toivoo kokonaisvaltaista muutosta suhteessa ruokaan.
– Ruoka tulisi valmistaa mahdollisimman puhtaista raaka-aineista kotona ja kouluissa. Tarvitsemme laaturuoan puolestapuhujia ja päättäjien toimia entistä enemmän. Somessa kiertävät kuntalaisaloitteet ovat oiva esimerkki vastuullisesta toiminnasta. Toivoisin rohkeutta myös akateemisilta ihmisiltä saada äänensä kuuluviin. Poliitikoillakin pitäisi olla huomattavasti enemmän selkärankaa, jotta päätöksiä tehtäisiin ihmisten terveys edellä teollisuuden voittojen sijaan.