Mikään ei rauhoita mieltä samalla tavalla kuin seesteinen korpi tai räiskyvä leirinuotio. Ja mikä parasta, tämän rauhan ja nautinnon voi saavuttaa täysin ilmaiseksi. Suomen upea luonto kuuluu meille kaikille iästä, sukupuolesta ja pätäkän määrästä riippumatta, korostaa eräopas Olli Järvenkylä.
Reppuretki-aputoiminimensä puitteissa hän kannustaa hakeutumaan luonnon helmaan. Luonto oppaana hän on osaltaan edistämässä ihmisten hyvinvointia.
– Onnea ei tarvitse etsiä maapallon toiselta puolelta tai turhasta kulutuksesta. Sen voi löytää lähimetsästä, askel askeleelta, mies vakuuttaa.
Viimeaikaiset tutkimuksetkin vahvistavat, että luonto hoivaa ihmistä henkisesti ja fyysisesti.
– Lyhytkin oleilu luonnossa vaikuttaa useimpiin meihin rauhoittavasti. Olen itse huomannut, että ”ketutus” helpottaa, kun pääsee luontoon. Olen varma, että tulevaisuudessa lääkärit kirjoittavat meille entistä enemmän reseptejä luontoon, ja apteekin sijaan mennään metsään. Luontoon ei tarvitse lähteä suorittamaan ja kännykät sekä muut tekniset härpäkkeet voi pitää repun pohjalla, lisää Järvenkylä.
Järvenkylällä on vuosikymmenten kokemus retkeilystä saaristossa yhtä hyvin kuin pohjoisen perukoilla. Hänelle itselleen luonto on ennen kaikkea inspiraation ja hyvinvoinnin lähde.
– Luonnossa tuuletan päätäni, etsin uusia ideoita – tai vain olen, hän sanoo.
– Minusta on hienoa istua mättäällä tai puun alla ja seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Luonto tekee meille hyvää monella tapaa, kunhan annamme siihen mahdollisuuden.
Nykyisin luonto antaa Järvenkylälle välillisesti myös elannon, sillä hän julkaisee kirjoissa ja lehdissä kuvia ja tarinoita luontoon tekemistään retkistä.
Järvenkylän luontoharrastus on peräisin lapsuuden kesistään Tammisaaren saaristossa.
– Avomeren laidalla uimme, kalastimme ja seikkailimme ympäri saarta perheeni kanssa. Kiinnostukseni retkeilyyn heräsi uudestaan reilu parikymppisenä, kun pääsin Lapin erämaihin vaeltamaan osana nuorisotyön opintoja. Nyt tuosta ensivaelluksesta on kulunut jo kohta 35 vuotta, mies muistelee.
Maalla, merellä ja metsässä
Järvenkylän omia suosikkipaikkoja ovat saaristo, Saimaa ja Lapin tunturit. Ne edustavat hänen sielunmaisemaansa.
– Saimaan saarten hiekkarannoilla olen monesti yöpynyt aivan yksin ja tuijotellut hiipuvaanuotiota. Tuntureilla tuntee oman pienuutensa niin sulan maan aikaan kuin talvellakin. Merellä yksi suosikkipaikoistani on karu ja kivinen Jurmo Saaristomeren kansallispuistossa, hän kertoo.
Tänä kesänä Järvenkylän tavoittaa Kurjenrahkan kansallispuiston kainalosta, jossa hän vuokraa nuotiopaikkoja retkeilijöille yksityiskäyttöön.
Järvenkylällä ei ole ajokorttia. Hän liikkuu pyörällä ympäri vuoden niin kaupungissa kuin luonnossakin.
– Pyörän satulasta on mukava tarkkailla ympäristöä. Maisemat vaihtuvat ja matka etenee. Kaupungissa pyörällä pääsee usein liikkumaan helpommin ja nopeammin kuin autolla.