Pieni stressi kuuluu elämään. Ongelmalliseksi stressi muuttuu, kun sitä on liikaa ja yltiöpäinen kuormitus jatkuu pidempään. Turhan kova kuormitus saa yöunet kaikkoamaan ja mielen alakuloiseksi tai ärtyneeksi.
Stressi hankaloittaa painonhallintaa muun muassa altistamalla tunnesyömiselle ja vaikuttamalla heikentävästi sekä aineenvaihduntaan että ruoansulatukseen. Kaiken tämän lisäksi stressi voi aiheuttaa ja kiihdyttää hiustenlähtöä sekä pahentaa iho-ongelmia.
Kun stressihormoni kortisolin pitoisuudet ovat korkealla, myös muiden hormonien, kuten unihormoni melatoniinin ja mielihyvähormoni serotoniinin tuotanto häiriintyy. Tämän vuoksi moni stressaantunut kärsiikin uniongelmista ja elämänilon katoamisesta. Korkeiden kortisolitasojen vuoksi myös hiuspohjan tasapaino järkkyy, eivätkä hiustupet enää pysty toimimaan normaalisti.
Äkillisesti alkaneen eli telogeenisen hiustenlähdön yleisimpiin syihin lukeutuva stressi saa hiukset ohenemaan, katkeilemaan ja tippumaan. Liialliseen stressiin ajautuneena keho kamppailee primitiivisesti ns. taistele tai pakene -tilassa. Silloin elimistö priorisoi tärkeimpiä toimintojaan hengissä selvitäksemme, eikä hiusten kauneudesta huolehtimiseen riitä paukkuja.
Ihmisen päänahassa on noin 100 000 karvatuppia, joista jokaisesta törröttää yksi hius. Jokainen noista hiustupeista on jossain kasvukierron vaiheessa, joko kasvamassa, levossa tai irtomisvaiheessa. Koska kasvuvaihe kestää ajallisesti pisimpään, on suurin osa kasvuvaiheessa. Juuri tähän vaiheeseen liiallinen stressi aiheuttaa hankaluuksia. Normaalisti hiukset kasvavat noin 1,25 senttiä kuukaudessa, mutta stressin vaikutuksesta hiusten kasvuvaihe voi lyhentyä. Sen vuoksi hiukset eivät ehdi kasvaa täyteen pituuteensa, ennen kuin ne putoavat pois. Tämä voi johtaa hiusten ohenemiseen ja näkyvään hiustenlähtöön.
Stressi voi myös vaikuttaa hiusten terveyteen pahentamalla päänahan kuivumista ja kutinaa. Tämä voi johtaa hilseen muodostumiseen, joka voi taas aiheuttaa hiustenlähtöä. Lisäksi stressi voi vaikuttaa hiuspohjan verenkiertoon, mikä saattaa osaltaan heikentää hiusten kasvua ja terveyttä.
Stressillä on epäsuoria vaikutuksia ulkoiseen kauneuteemme. Stressi altistaa esimerkiksi univaikeuksille sekä rasvaisen ja sokerisen ruoan himolle.
– Vaikka stressi onkin syytä hoitaa pois, ei hiustenlähdöstä kannata liikaa huolestua. Hiukset kasvavat kyllä takaisin jonkin ajan päästä, tyynnyttelee ekokampaajana työskentelevä Tiina Junno.
Junno on nähnyt 20-vuotisen uransa aikana stressitukan jos toisenkin, ja havainnut kouriintuntuvasti hiustenlähdön yleistymisen ja stressaantuneisuuden lisääntymisen.
Ekokampaaja arvioi, että noin kahdeksan kymmenestä hänen asiakkaastaan kärsii jonkinlaisesta stressistä. Hiuksissa stressi näkyy monin tavoin.
– Joskus stressaantuneet ihmiset kertovat olevansa niin kiireisiä, etteivät ehdi käyttää hoitoainetta, jolloin tukka voi olla takkuinen. Takkuja on voitu myös yrittää selvittää kammalla repimällä, jonka vuoksi hiukset ovat katkeilleet. Joskus päänahka hilseilee, ja toisiaan se on ylipesemisestä johtuen rutikuiva. Voi myös olla niin, että stressaantuneet asiakkaat unohtavat juoda tarpeeksi vettä tai syödä monipuolisesti. Heikko ravitsemustilanne heijastuu myös hiuksiin, Junno kertoo.
Ekokampaaja kertoo hetkellisenkin stressin vaikuttavan minäkuvaan: Ihminen voi kokea näyttävänsä väsähtäneeltä ja nuupahtaneelta, vaikkeivät muut sitä vielä huomaisikaan. Kun kiire kasvaa liian kovaksi ja stressi täyttää mielen, pitäisi malttaa pysähtyä. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty.