Stressin haittavaikutuksista puhutaan nykyisin paljon. Toisaalta stressin oireita myös vähätellään sanomalla esimerkiksi ”tämä on vain stressiä”.
– Jokainen kokee hetkellisesti stressiä, terve ja tasapainoinen ihminen selviää siitä. Mutta pitkittyneenä stressi muodostaa olennaisen riskin sekä aivoterveydelle että sydänterveydelle, toteaa osteopaatti ja liikuntafysiologi Jani Somppi Tampereen Amplia Klinikalta. Hän on erikoistunut hormonaalisten sekä tuki– ja liikuntaelimistön häiriö– ja kiputilojen hoitoon.
Somppi arvelee, että valtaosa miehistä ei ainakaan aluksi tunnista stressiään.
– Voi mennä pitkäänkin, ennen kuin mies huomaa olevansa stressaantunut. Yleensä ottaen miehet eivät kiinnitä huomiota erilaisiin oireisiin yhtä hyvin kuin naiset. Jos rintaan pistää ja hengitys puuskuu, sen kanssa sinnitellään tyyliin pienistä ei valiteta. Naiset kuuntelevat kehonsa merkkejä helpommin, Somppi sanoo.
Kuormittuminen näkyy nykypäivänä yhä nuoremmilla.
Mikä meitä stressaa?
– Yleisellä tasolla meitä stressaa taukoamaton informaatiotulva. Maailmanlaajuisesti meihin vaikuttavat nyt ikävät uutiset. Kun koronasta päästiin, uutta huolen aihetta tuli tilalle.
Ihmisillä on myös jatkuva kiire.
– Kuormittava kiire syntyy siitä, kun tehdyt suunnitelmat eivät kohtaa henkilön suorituskykyä tai voimavaroja. Toisin sanoen vaatimukset ovat liian kovia, jolloin ollaan jaksamisen rajoilla. Ongelmana on se, että resetointi puuttuu, toteaa Somppi. Resetoinnilla hän tarkoittaa eräänlaista nollausta, joka poistaisi stressitilan edes hetkeksi ja tauottaisi sen vaikutuksia.
Miehet huollattavat autonsakin vuosittain. Sompin mukaan sama olisi hyvä tehdä oman kehon kohdalla; silloin tällöin kannattaa tarkistuttaa terveystilanne.
– Yhteiskunnallisesti stressin aiheuttamaa riskiä olisi hyvä huomioida terveystarkastuksissa. Aina on helpompi hoitaa pientä epätasapainotilaa kuin puhjennutta sairautta. Vuosittain kannattaa myös selvittää vitamiini-, mineraali– ja rasvahappotasapainot ja säätää ruokavaliota terveeseen suuntaan, kannustaa Somppi.