Kaikenlainen kuormitus, oli se fyysistä tai psyykkistä, kuluttaa ihmisen voimavaroja. Palautumista tarvitaan, jotta elimistö voi toipua ja saa taas valmiuden uusiin suoriutumisiin.

– Elimistön kudokset ja säätelyjärjestelmät reagoivat eri tavoin kuormittumiseen, ja myös palautuminen on kudoskohtaista, sanoo lääkäri ja neurotieteistä kiinnostunut Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Joel Naukkarinen.

Vuoroin Kuopiossa ja Espanjan Alicantessa asuva, 31-vuotias Naukkarinen on myös kilpasoutaja. Hän soutaa MM-tasolla kolmessa eri lajissa: rata- ja sisäsoudussa sekä coastal-soudussa, joka on valittu uudeksi olympialajiksi Los Angelesin kesäolympialaisiin 2028. Kahdessa jälkimmäisessä lajissa hän on voittanut 18 arvokisamitalia ja uransa aikana yhteensä 182 SM-mitalia. Naukkarisen tavoitteena on olympiakultamitali.

– Lääkärinä olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten paljon ihminen voi elämäntavoilla vaikuttaa hyvinvointiinsa sekä elimistön ja mielen toimintaan. Väitöskirjatutkimuksessani puolestaan selvitän väsymyksen ja jaksamisen tunteiden syntymistä aivoissa, millaiset prosessit saavat ne aikaan ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Erityisenä mielenkiinnon kohteenani ovat erilaiset neuromodulaatiomenetelmät, joita tutkitaan uusina hoitomuotoina eri sairauksiin sekä aivojen toiminnan ja suorituskyvyn edistämiseen.

Kuormitus tehtäväkohtaista

Palautumisen suhteen hän korostaa, että myös kuormitus on erilaista, esimerkiksi toimistotyöpäivä kuormittaa aivoja ja kognitiivisia toimintoja. Fyysinen työ puolestaan kuormittaa aivojen lisäksi kehoa, ja fyysinen rasitus kohdistuu eri tavoin kudoksiin: rakennustyössä ja mäkijuoksussa tuki- ja liikuntaelimistö kuormittavat eri tavoin.

– Kuormittumisen ja palautumisen tehtäväspesifiyden huomaa esimerkiksi siitä, että ihminen tuntee olevansa aivoja rasittaneen kahdeksan tunnin toimistotyöpäivän jälkeen aivan loppu ja kaikkensa antanut, vaikka työpäivään ei sisältynyt fyysistä ponnistelua. Fyysistä rasitusta hänen elimistönsä kestäisi työpäivän jälkeen. Monesti kuitenkin sohva ja herkut vetävät puoleensa, vaikkakin sitten jos ihmisen tulee lähdetyksi reippailemaan, hänelle tulee hyvä ja pirteä olo.

Naukkarinen muistuttaa, että fyysisten ja henkisten suoritusten lisäksi elimistön jaksamisen rajoja haastavia kuormitustekijöitä on runsaasti muitakin, kuten erilaiset arjen kiireet, pitkään jatkunut stressi, sairastuminen, työpaikan ongelmat ja uhkatekijät, esimerkiksi yt-neuvottelut sekä myös tavoitteellisuus urheilussa ja opiskelussa. Kunkin tarvitsema palautumisen määrä on Naukkarisen mukaan sekä yksilö- että kuormituskohtaista.

– Yleisesti ottaen elimistö tykkää säännöllisyydestä: tietyssä rytmissä toistuvista rutiineista niin ravinnon, töiden, liikunnan kuin levon ja unenkin suhteen. Kun elämäntyyli on säännöllinen, niin elimistön säätelyjärjestelmien aktivoituminen ja rauhoittuminen tapahtuvat tietyssä synkroniassa, tämä säännöllisyys pitää säätelyjärjestelmät vastaanottavaisempina. Kaikessa eliökunnassa sopeutuminen ja mukautuminen ovat olennaista selviytymisen kannalta. Mitä paremmin niin ihminen kuin mikä tahansa muu eliökunnan osa sopeutuu, sitä paremmin se pystyy kohtaamaan stressitekijöitä.

Lue lisää vuoden 2025 ensimmäisestä Luontaisterveyden numerosta 1/2025!

Palauttavista tekijöistä Joel Naukkarinen nostaa tärkeimmäksi unen. Hänen mukaansa hyvä uni pedataan jo päivällä.