Stressi on häiriötila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon paineita ja vaatimuksia, että hänen voimavaransa ylittyvät. Pitkäaikainen stressi syö ihmistä, joten stressi kannattaa purkaa mahdollisimman pian.

– On myös positiivista, lyhytaikaista stressiä, joka auttaa kehoa suoriutumaan tehtävistä paremmin. Stressi voi kroonistua, jos henkilöllä on pitkään jatkuva kiire töissä, hän ei ehdi nukkua tai syödä, eikä keholla ja mielellä ole aikaa palautua. Stressaantunut henkilö kokee usein fyysisiä oireita, selvittää stressinhallintavalmentaja, espoolainen, 47-vuotias Emili Osara. Hän on koulutukseltaan lisäksi muun muassa kauppatieteiden maisteri ja fytonomi. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus hyvinvoinnin kentällä, ja hän pitää myös terveystuotteita markkinoivaa Lootuskauppaa.

Stressin syitä on Osaran mukaan monenlaisia. Stressiä voivat tuottaa muun muassa vaikeat sosiaaliset suhteet, perheongelmat, jatkuva kiire, työkuormitus, taloudellinen ahdinko ja menetykset. Myös läheisten ongelmat voivat aiheuttaa ihmiselle kuormitusta.

– Stressin aikana on hyvä pitää huolta levosta ja unesta, jotta jaksaisi arjessa ja keho palautuisi. Valitettavasti kiireen keskellä juuri levosta nipistetään eniten. Myös sairaudet ja mielen haasteet kärjistyvät stressin aikana. Stressi saattaa altistaa masennukselle, Osara lisää.

Hänen mukaansa stressi kaventaa tunne-elämää, luovuutta ja mielen joustavuutta. Samalla ihmisestä saattaa tulla tunne-elämältään turta.

– Stressaantuneena ihminen ei aina pysty tuntemaan tunteita entiseen tapaan – ei myöskään ilon tunteita. Voi olla, ettei hän nauti silloinkaan, kun jotakin kivaa tapahtuu tai vietetään vaikkapa juhlia.

– Muistiongelmien tiedetään olevan yhteydessä pitkäaikaisen stressin kokemukseen. Pelotkin saattavat voimistua. Henkilö voi nähdä uhkakuvia enemmän kuin mahdollisuuksia, Osara sanoo.

Painokin nousee

Stressitilassa elimistössä tapahtuu selkeitä fysiologisia prosesseja. Lisämunuaisen kuorikerroksesta erittyvää kortisolia sanotaan stressihormoniksi.

Kortisoli on tärkeä hormoni, ja sitä tulisi olla sopivasti elimistössä. Kortisoli säätelee verenpainetta sekä uni-valverytmiä. Se myös huolehtii hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien hyödyntämisestä. Kortisoli muuttuu ongelmalliseksi pitkäaikaisen stressin myötä.

– Fyysisen ja psyykkisen stressin aikana kortisolipitoisuus kasvaa. Silloin myös sokeria muodostuu kehossa enemmän.

– Verensokerin säätelyn häiriöt aiheuttavat esimerkiksi makean mielitekoja. Väärä määrä kortisolia heikentää yöunta ja sen laatua, selvittää Osara.

Kortisolin erittymisen ja verensokerin heilahtelujen myötä paino saattaa nousta, mikä altistaa keskivartalolihavuuteen ja lisää diabeteksen riskiä.

– Kovin stressaantuneena ei välttämättä ole hyvä laihduttaa. Kortisolin erityksestä johtuvat sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja mahdollinen vastustuskyvyn laskeminen lisäävät kehon kuormittavuutta. Stressissä rasva-aineenvaihdunta menee säästöliekille ja energiaa varastoituu kehoon helpommin. On hyvä ensin hoitaa stressi ja vasta sitten alkaa laihduttaa, Osara sanoo.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2024!

Emili Osara (vas.) ja Minna Kärkkäinen ovat tehneet yhteistyötä työyhteisöihin suunnatun stressinhallintavalmennuksen tiimoilta vuodesta 2019.