En voi enää syödä munkkeja, enkä juoda olutta, Mervi Malinen, 66, naurahtaa muistellessaan ensireaktiotaan, kun hän sai keliakia- diagnoosin vuonna 2000, 42-vuotiaana.
Hänellä keliakia oireili epämääräisten vatsa– ja suolisto-oireiden lisäksi jatkuvana väsymyksenä, ja hemoglobiini laski jopa alle sadan.
Keliakia on yleisimpiä syitä raudanpuutteen takana, sillä se heikentää raudan imeytymistä. Keliakia huonontaa muidenkin ravintoaineiden imeytymistä, ja siitä voi seurata hyvin monenlaisia oireita, kuten väsymystä ja suorituskyvyn laskua.
– Keliakiatestissä ilmeni, että minulla oli ohutsuolen nukka kutakuinkin totaalisesti tuhoutunut ja rautavarastot olivat tyhjät. Kun keliakian varmistumisen jälkeen olin ollut viikon verran gluteenittomalla ruokavaliolla, niin oikein ihmettelin, voiko vatsassa olla näin mukava tunne. Epänormaalista olotilasta eli jatkuvista vatsa-ja suolisto-oireista oli minulla tullut jo normaali olotila, kuten usein käy muissakin epänormaaleissa asioissa, Mervi pohdiskelee.
Keliakiassa keho ei siedä vehnän, rukiin ja ohran sisältämää gluteenia. Kun keliaakikko syö gluteenia, hänen kehonsa alkaa muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan kohtaan. Silloin ohutsuolen limakalvo tulehtuu ja suolinukka tuhoutuu. Kun suolinukka on mennyttä, ravintoaineet eivät enää imeydy kunnolla.
Oireet seuraavat siitä. Suolen pinta on tunnoton, joten tulehdus ei aiheuta kipua. Keliakia on elinikäinen, tulehduksellinen autoimmuunisairaus, eikä yliherkkyys tai allergia.
Diagnoosia varmistellessa lääkäri tiedusteli Merviltä, onko hänellä suvussa keliakiaa.
– On. Kahdella veljelläni ja kahdella sisarellani. Yksi sisaristani voi paremmin, kun hän välttää gluteenia, vaikka hänellä ei ole diagnostisoitu keliakiaa, Torniojoen varrelta Karungista Peräpohjolasta kotoisin oleva, seitsenlapsisen perheen kuopus Mervi kertoo.
Mervin perheessä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta. Heillä kenelläkään ei ole keliakiaa.
– Niin tarkka täytyy ruoanlaitossa olla, että en koskaan käytä oman ruokani valmistamisessa samaa veistä tai leikkuulautaa, millä teen muulle perheelle ruokaa. Jos niin teen, alkaa helposti kyynärpäihin nousta ihokeliakian oireita.
Herkkugranolaa itse paahtaen
Viljatuotteina Mervi käyttää puhdasta kauraa, hirssiä, maissia, riisiä ja tattaria.
– Leipomotuotteiden osalta gluteenittomien tuotteiden valikoima on kaupoissa kasvanut viime vuosina huikeasti, ja leipien ja leivonnaisten maku parantunut oleellisesti. Nyt saa jo jälkiuunileipääkin gluteenittomana. Se harmittaa, kun diagnostisoitua keliakiaa sairastavilta on poistettu Kelan maksama ruokakulukorvaus. Gluteeniton ruokavalio on kuitenkin viljatuotteiden osalta merkittävästi kalliimpi. Onneksi juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat sopivat erinomaisesti gluteenittomaan ruokavalioon.
Gluteenia Mervi välttää ehdottomasti, muutoin hän on kaikkiruokainen. Ruokavaliotaan hän täydentää vitamiineilla ja kalkkilisällä.
– Munkkeja leivon gluteenittomasta jauhoseoksesta ja oluttakin saa nykyään gluteenittomana, eli diagnoosin ”alkujärkytys” on osoittautunut aiheettomaksi! Mervi vitsailee.
Kuitupitoiseksi aamu- ja välipalaherkuksi hän paahtaa uunissa itse granolaa, jota nauttii maustamattoman jogurtin kanssa.
– Laitan granolaan vaihdellen esimerkiksi kaurahiutaleita ja -leseitä, tattaria, hirssiä, auringonkukan ja hampunsiemeniä, manteleita ja pähkinöitä. Levitän nämä tasaisesti uunipellille ja lorautan joukkoon vähäsen oliiviöljyä ja makeutukseksi hunajaa. Paahdan aineksia uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia ja pöyhin niitä kymmenen minuutin välein. Lopuksi lisään rusinoita ja kuivattuja karpaloita tai muita kuivahedelmiä, Mervi kertoo.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 6/2024!
– Viime aikoina olen ommellut itselleni erilaisia mekkoja. Kankaita ja kaavoja on runsaasti varastossa. Tässä kesämekossa erityisesti hihat ovat mieleeni, Mervi Malinen sanoo.