Luonto oli merkittävässä osassa punkaharjulaisella Mari Ahosella, 44, kun hän toipui uupumuksesta ja masennuksesta.

– En hahmottanut omia rajojani. Uupumus ja masennus tulivat päälle 30-vuotiaana.

Ahonen työskenteli aiemmin matkailututkijana yliopistossa ja ministeriössä ja on toiminut myös lomakylän johtajana. Oireilun myötä hän alkoi hakeutua luontoon yhä enemmän ja muistelee, että tuli tunne, että luontoon pitää mennä aivan uudella tavalla, ilman tavoitteita ja vain olemaan.

– Ollessani äitiyslomalla vuonna 2012 aloin pitää englanninkielistä blogia. Vähitellen se alkoi saada lukijakuntaa myös ulkomailta. Sain palautetta, että luonnontäyteiset tekstit ja kuvat olivat auttaneet muita.

Tutkijaluonteen myötä Ahonen alkoi googlailla, löysi tutkimustulokset luonnon terveysvaikutuksista ja törmäsi japanilaiseen metsäkylpyyn. Samalla hän oivalsi, että oli intuitiivisesti harjoittanut samanlaista toimintatapaa.

– Metsän terapeuttinen puoli auttoi minua. Olin aiemmin ajatellut, että haluan jossain vaiheessa kokeilla omia siipiäni ja lähteä jakamaan kokemuksiani ja luontoa muille.

Blogi laajeni yritystoiminnaksi, ja myöhemmin Ahonen hakeutui Japaniin suorittamaan shinrin-yoku eli metsäkylpyvalmentajan tutkinnon. Nykyisellään Ahonen ohjaa metsäkylpyä kansainvälisille ryhmille Punkaharjulla SaimaaLife -yrittäjänä.

Luonnosta ankkuri

Luontoon hakeutuminen on Ahosen mielestä monille suomalaisille luontaista ja sitä tehdään erityisesti stressaantuneena.

– Itsekin esimerkiksi marjastan ja sienestän. Uudella asenteella metsään meno tuntui ensin jännältä. Pian huomasin, että oli helpompi hengittää ja oli kuin olisi tullut lämmin huopa olkapäille.

Ahonen alkoi raivata yhä enemmän aikaa luonnossa oleilulle.

– Siitä tuli vahvin ankkuri yhteydelle itseeni ja hyvinvointiini.

Yrityksensä toimintafilosofiaa Ahonen kiteyttää siten, että hän pyrkii tuomaan arjen hyvinvoinnin tueksi luontoa.

– Moni kokee, että nykyisin pitää olla kuin robotti ja saattaa kadota ajatus siitä, mistä elämässä on kyse ja mikä on itselle merkityksellistä. Luonnon kautta voi löytää uudelleen yhteyden itseensä sekä polun elämään, mikä tukee omaa hyvinvointia ja tasapainoisuutta parhaiten.

Metsäkylpy -menetelmässä oleellinen tekijä on olla ilman tavoitteita.

– Se alkaa jo luontoon lähtiessä, kotoa. Annetaan itselle lupa päästää irti. Tavoitteena ei ole edes rentoutuminen, sillä sekin voi luoda paineita ja suorittamista. Sen sijaan mennään vain olemaan, ja pikkuhiljaa päästään paineista irti, Ahonen kuvailee.

Kun luontoon suuntaa ihmetellen, voi siihen parhaimmillaan uppoutua. Silloin aivot saavat luontaisesti lepoa sekä hermosto ja hormonitoiminta tasapainottuvat.

– Se ei ole nykyihmiselle helppoa. Itsenikin piti löytää olemisen taito.

Ahonen pohtii, että nykyisin esimerkiksi masennus, ahdistus, stressi, uniongelmat, keskittymiskyvyttömyys ja teknostressi ovat yleisiä. Niihin voi löytää apua luonnosta.

– Harvoin luonnossa oleilu avautuu vielä ensimmäisellä kerralla. Olemisentaito on yksinkertaista, mutta silti voi olla pitkän tien takana, että sen oppii. Yhtenä kulttuurisena taakkana monilla meillä suomalaisilla on jatkuvalla tekemisellä ja työnteolla haettu elämisen ja levon oikeutus.

Metsäkylpyä Ahonen kuvaa elvyttäväksi, stressiä lievittäväksi ja tasapainottavaksi menetelmäksi, joka tukee hyvinvointia ja ennaltaehkäisee sairauksia.

– Se on kehitetty Japanissa tieteellisiin tutkimuksiin perustuen, jotta metsään voisi mennä niin, että siitä saa mahdollisimman hyvin terveysvaikutuksia.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2024!

Luonto oli punkaharjulaiselle Mari Ahoselle oleellisessa osassa, kun hän toipui uupumuksesta ja masennuksesta.