Keliakia vaatii tiukkaa ruokavaliohoitoa, jossa kaikki gluteeni karsitaan pois. Gluteeniton ruokavalio on kuitenkin keskimäärin kalliimpaa kuin gluteenia sisältävä. Erityisesti viime aikojen ruoan hintojen nousu on ajanut monet keliakiaa sairastavat ahtaalle.
– Keliakialiitossa ollaan huolissaan, miten gluteenitonta ruokavaliota noudattavat selviävät hintojen noususta, Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Miikka Wynne-Ellis kertoo.
Suomalaisista arviolta kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Diagnoosi on kuitenkin tehty vain 0,7 prosentille. Suuri osa ihmisistä ei välttämättä osaakaan epäillä oireidensa syyksi keliakiaa.
– Osalla ei välttämättä ole oireita tai ne saattavat olla epätyypillisiä, Wynne-Ellis kuvaa.
Riippumatta siitä, onko oireita vai ei, ruokavalion on oltava tarkka.
– Turvallista gluteenin saantia ei tiedetä. Siksi muiden voi olla vaikea ymmärtää, että ruokavalio on todella murun tarkkaa.
Keliakia on autoimmuunisairaus, johon sairastuneilla on geneettinen alttius. Sairauden puhkeamiseen tarvitaan gluteenia, mutta ei tiedetä, mikä muutoin toimii laukaisevana tekijänä, sillä sairaus saattaa puhjeta missä iässä vain.
– Kun suolinukka vähitellen tuhoutuu, alkaa tulla esimerkiksi imeytymishäiriöitä ja puutostiloja. Ne voivat olla ainoa oire, Wynne-Ellis toteaa.
Tyypillisimmät oireet ovat vatsavaivoja, muita oireita ovat esimerkiksi iho-oireet, nivelkivut, hedelmättömyys, lapsilla viivästynyt kasvu, osteoporoosi ja liitännäiset autoimmuunisairaudet.
Keliakiadiagnoosi tehdään joko verikokeen tai tähystyksen avulla. Keliakian toinen ilmenemismuoto, ihokeliakia, todetaan iholta ihottuman vierestä otetusta koepalasta.
– Jos transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja myös endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia, ei tähystystä välttämättä tarvita.
Kun diagnoosi varmistuu, on ehdottoman tärkeää päästä mahdollisimman pian ravitsemusterapeutin vastaanotolle.
– Diagnoosi läpileikkaa elämän ja ruokavalion. Kaikki kaupassakäynnistä ravintoloihin muuttuu. Pitää osata lukea tuoteselosteet ja tutkia varoitukset.
Esimerkiksi tärkkelykset voivat olla gluteenittomia, mutta silti on olemassa kontaminaation vaara, joten gluteenitonta merkkiä kantava tuote on varmin valinta.
– Gluteenia sisältäviä raaka-aineita on nykyisin vähän siellä ja täällä. Esimerkiksi perunalastuista tai pakastekasviksista voi löytyä gluteenia. Myös kosmetiikasta voi löytyä gluteenia, ja sen tiimoilta tuleekin meille jonkin verran yhteydenottoja. Ulkoisesti voi käyttää tuotteita, jotka sisältävät gluteenipitoisia raaka-aineita, sillä gluteenin on päästävä aina keliaakikon tai ihokeliaakikon ohutsuolen limakalvolle. Ihon kautta gluteeni ei joudu ohutsuoleen. Tärkeintä on, ettei gluteenipitoista tuotetta joudu suuhun ja sitä kautta ohutsuolen limakalvolle. Eli huulilla olevat tuotteet vähän siinä ja siinä, mutta ne nähdään turvallisina käyttää, Wynne-Ellis pohtii.