Itsekin eläkeiän saavuttaneena liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jarmo Karpakkaa, 65, innostaa erityisesti ikääntyvän miehen terveyden parantaminen.

– Minulla on platoninen rakkaussuhde ikääntyvään mieheen. Haluan tarjota inspiraatiota elämänmuutokseen sekä ajatuksia oman elämän rakentamiseen. Terveet elämäntavat ratkaisevat, eikä muutos ole koskaan myöhäistä, hän toteaa.

Innostus miehen hyvinvointiin on poikinut Karpakalta terveysoppaan ”Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia (SKS Kirjat, 2023)

Nykypäivän miestä haastavat monenlaiset terveysongelmat: eturauhassyöpä, sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet sekä liikalihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään kytkeytyvät sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, verenpainetauti, aivoinfarkti ja eräät syöpätyypit.

– Elintasosairauksien riskiä lisäävät vähäinen liikunta, huonolaatuisen ja kaloripitoisen ruoan syöminen sekä liiallinen alkoholin käyttö ja tupakointi.

Karpakka toteaa naisten olevan usein aktiivisempia terveystilansa seuraamisessa. Naiselle on tyypillistä käydä esimerkiksi säännöllisesti gynekologilla.

– Mies huollattaa kyllä autonsa, mutta ei niinkään omaa kehoaan. Työelämässä valtaosa meistä on työterveyshuollon piirissä. Kun jäämme eläkkeelle, joka on eturauhassyövän kannalta riski-ikä, säännölliset kontrollit jäävät pois.

Koskaan ole liian myöhäistä tehdä pysyviä elämänmuutoksia.

– Omien tapojemme muuttaminen pienin askelin ja muutosten saattaminen osaksi päivittäisiä rutiinejamme ottavat aikansa, mutta vievät pitkälle, rohkaisee Karpakka.

Miehet sairastuvat sepelvaltimotautiin (koronaaritauti) hieman enemmän kuin naiset. Varsinkin yli 55-vuotiaat miehet ja yli 65-vuotiaat naiset ovat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmässä.

– Miehellä sepelvaltimotaudin oireet ilmenevät yleensä tyypillisinä sydänoireina, jotka korostuvat rasituksen aikana. Naisilla oireet voivat olla epämääräisempiä.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten suurin yksittäinen kuolinsyy. Kuolleiden keski-ikä on miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta. Karpakka on kuitenkin iloinen siitä, että elintapojen korjaamisen vuoksi määrät ovat vähentyneet pahimmista vuosista.

Stressilläkin on osuutensa sydäntervey-dessä. Jarmo Karpakka koki 40-vuotiaana ns. takotsubo-oireyhtymän. Tuolloin hänen työtilanteensa oli erityisen stressaava. Ylilääkärinä hän teki jopa 20 tunnin työpäiviä ja joutui irtisanomaan ihmisiä.

– Eräänä maanantaina heräsin tyypilliseen rintakehässäni ilmenevään kipuun. Ultraäänitutkimuksessa ei todettu mitään poikkeavaa, mutta selkeästi poikkeavan rasitussydänfilmin takia minut passitettiin sydämen varjoainetutkimukseen. Valtimoni eivät olleet tukkeutuneet. Sen sijaan minulla oli stressin aiheuttama koronaarisuonten spasmi, hän kertoo.

Mies käveli viikon verran metsässä ja päätti, ettei työn takia halua vielä hautausmaalle.

– Sen jälkeen, 25 vuoteen, ei pumppuni ole reistaillut, vaikka olen harrastanut aktiivista liikuntaa ja juossut maratoneja.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2023!

– Koskaan ei ole myöhäistä tehdä muutosta. Jokainen nousu sohvalta on terveysteko, toteaa Jarmo Karpakka. Kuvassa hän on kävelytempauksessaan Oulun korkeudella. Kuva: Haastateltavan albumi