Krooninen väsymys ei monestikaan parane levolle. Vaikka nukkuisi pitkään ja hyvin, herää silti väsyneenä. Antioksidanttiklinikan lääkäri Susanna Siltala kertoo, että kroonisen väsymyksen virallinen määritelmä tarkoittaa vähintään puoli vuotta kestänyttä heikentynyttä toimintakykyä. Silti väsymyksen oireet ovat yksilöllisiä.
– Voi olla esimerkiksi aivosumua ja kognitiivisen toiminnan häiriöitä, lihasja nivelkipuja, suolisto oireita, autonomisen, immunologisen ja hormonaalisen toiminnan sekä lämpötilan säätelyn häiriöitä, Siltala luettelee.
Antioksidanttiklinikalle hakeutuu paljon asiakkaita, jotka ovat etsineet väsymyksen kanssa apua jo muualta. Siltalan mukaan suuri osa heidän asiakkaistaan kärsii väsymyksestä.
– Usein asiakkaat ovat valveutuneita ja ottaneet asioista paljon selvää. Esimerkiksi rautatasot on jo yleensä tutkittu muualla terveydenhuollossa.
Kun asiakas tulee vastaanotolle, pyritään käymään koko hänen historiansa läpi.
– Onko taustalla esimerkiksi anemiaa, sydän- ja verisuoniongelmia, kilpirauhasen ongelmia, infektioita tai homealtistusta.
Sairauksien lisäksi kartoitetaan stressitilanne ja siitä seurauksena olevat mahdolliset lisämunuaisen toimintahäiriöt. Masennuskin voi oireilla väsymyksenä. Siltala kuitenkin korostaa, että masennus on usein oire jostakin, ei varsinainen tauti. Sen taustalta voi löytyä esimerkiksi ravintoainepuutoksia, tulehdusta, kroonista stressiä tai altistusta homeille tai myrkyille.
– Usein masennus on kuitenkin tullut vasta väsymyksen seurauksena.
Siltalan kokemuksen mukaan kroonisen väsymyksen taustalta löytyy usein matala-asteinen tulehdus, joka pitää yllä kehon oksidatiivista stressiä.
– Kun kehon yleiskunto heikkenee, voivat aiemmin inaktiivisina pysyneet patogeenit, kuten virukset ja bakteerit aktivoitua.
Koronankin jälkeen päälle voi jäädä krooninen väsymys, mutta Siltalan mukaan sen taustalla ei aina välttämättä ole korona.
– Kun korona laskee immuniteettia, voivat vallalle päästä muut virukset, jotka aiheuttavat pitkäaikaisen väsymyksen. Esimerkiksi herpes-viruksista, kuten Epstein-Barr -viruksesta (EBV), on viime aikoina puhuttu paljon.
Suurella osalla Siltalan asiakkaista sympaattinen hermosto on yliaktiivinen. Silloin oman kehon kuuntelu ja lepo ovat tärkeitä. Jos ei enää osaa lukea omaa kehoaan, voi unen tarkkailussa saada apua esimerkiksi Oura-sormuksesta. Kaikille se ei kuitenkaan sovi.
– Joskus tuijotetaan liikaa teknologiaa.
Aina toivoa
Usein väsymys on jatkunut jo vuosia, ennen kuin asiakas hakeutuu Siltalan vastaanotolle. Hän kokee, että aina on silti toivoa. Joskus tilanne helpottaa muutamassa kuukaudessa, joskus puhutaan vuosista.
– Voi olla, että otetaan kolme askelta eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Pienetkin muutokset voivat kuitenkin saada aikaan isoja asioita.
Yleensä liikkeelle lähdetäänkin pienistä asioista, sillä väsyneenä ei välttämättä ole voimavaroja tehdä suuria muutoksia. Tavoitteena on kuitenkin tulehduksen vähentäminen. Se aloitetaan laittamalla ruokavalion perusta kuntoon.
– Teen paljon yhteistyötä ravintoterapeuttien ja FLT Ravintovalmentajien kanssa. Kun on väsynyt, tarvitsee paljon tukea.
Ensimmäinen pieni askel voi olla esimerkiksi aloittaa päivä smoothiella, jossa on marjoja, yrttejä, vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi ruokavaliosta pyritään saamaan mahdollisimman värikäs.
– Niin saadaan erilaisia antioksidantteja ja polyfenoleita, jotka vaikuttavat kehossa eri tavoin. Ruoka säätelee geeniemme toimintaa, joten se, mitä syömme, on tärkeää. Jos ruokavalio ei ole kohdallaan, geenien toiminta voi häiriintyä.